Karo Hämäläinen: Erottaja

 

hamalainenerottaja.jpg

 

Tartuin Karo Hämäläisen taloustrilleriin, kun kaipasin varmaa lukemista, jonka koukutus- ja viihdearvo olisi taattu. Lisäksi kirjan aiheet, helsinkiläinen rahoitusyhtiö ja etenkin lokakuun 2oo8 talouskriisi, kiinnostivat. En ymmärrä aina läheskään kaikkea, mutta seuraan jopa mielelläni bisnes- ja talousuutisia; toisaalta ajattelen, ettei minulla olisi varaakaan olla seuraamatta.

Aluksi en kuitenkaan mieltynyt Erottajaan. Suomenkielisen tekstin seassa vilisevät due diligencet – tuttavien kesken DD – ja muut termit ärsyttivät, ja ylipäätään kirja tuntui tempoilevalta ja hengästyttävältä. Jossain vaiheessa sain tarinasta kuitenkin otteen, ja levottomuus muuttui mielessäni hyväksi tyylikeinoksi. Trillerien kuuluukin tempoilla, pörssikursseista puhumattakaan. Suomi-englanti-sekakieli oli sekin kaikesta kauheudestaan huolimatta teemaan sopivaa, ja muutenkin kirja oli trilleriksi kelvollinen, sujuva ja vauhdikas siis. En ihmettele, että sitä on kuulemma luettu uteliaana ja jännittyneenä taloustoimituksissa ja rahoitusalalla: Karo Hämäläinen on  Arvopaperi-lehden toimituspäällikkö. 

Lajityypin mukaisesti kirjan henkilöt ovat kärjistettyjä. Moni on oikein stereotyyppinen kiero ja omahyväinen rahanahne. Mukana on tietenkin myös seksikäs, häikäilemätön ja vielä älykäs vamppi, mutta onneksi hieman yllättävämpiäkin hahmoja löytyi, minkä takia kirja ei ollut liian kliseinen. Sympaattisin hahmo oli mielestäni nelikymppinen saksanopettajamies, jonka uskottavuutta lisäsi, että hänet oli sijoitettu asumaan lähes kotikulmilleni. Aluksi en tosin ymmärtänyt, mitä tuo mies teki tarinassa ja miksi hänen controller-tyttöystävänsä piti joutua kirjassa vaaratilanteeseen, mutta aivan lopussa Hämäläinen sitoi sivu- ja päätarinat hyvin yhteen. 

Muutenkin luulen – tai pikemminkin pelkään – että yksioikoisten ihmisten ja ainakin humanistista liioiteltujen tapahtumien takana kirjassa on paljon totuudenmukaista. Jos Tuomas Vimman Raksa ei imarrellut rakennusalaa, niin Erottajakaan ei paranna rahaihmisten imagoa. Talouselämän arvion mukaan teos on taloustoimittajalta isänmurhaa lähentelevä teko, ja tämä on mielestäni merkki siitä, ettei kirja ole yhdentekevä. Isänmurhan voi tehdä viihdekirjallakin, kunhan tietää, mistä puhuu.

Tekstinäyte s. 8:

Hän oli Aleksin kadehdituin mies, vihatuin. Ne ovat niin lähellä toisiaan.

Hänelle ei sallita epäonnistumisia.

Saati noloja retkahduksia.

Jos toimittajat saavat vihiä, että Erottaja Altiuksen varoja on sijoitettu Lehman Brothersin bondeihin, he iskevät atraimensa hänen lapaluidensa väliin ja rusentavat. Vahingonilo polttorovion ympärillä.

Kirjan ovat lukeneet bloggareista myös ainakin Salla ja Booksy.

 

Karo Hämäläinen: Erottaja. Wsoy, 2011. Kansi: Mika Tuominen.

Kirjan kotisivut

Kommentit (9)
  1. Luru, hyvin arvattu siis! 🙂 Ja kyllä, kirja on kiinnostava ja ajankohtainen. Kunhan saan vielä luettua kunnolla Miika Nousiaisen Metsäjätin, olen mielestäni suorittanut kaunokirjallisen taloustieteen vuoden 2011 lyhyen oppimäärän.;) 

  2. Luru/lurunluvut.blogspot.com
    9.1.2012, 09:33

    Haikusi perusteella uumoilinkin, voisiko kyseessä olla tämä kirja, mutten uskaltanut lähteä veikkailemaan kun en ole itse lukenut 🙂

    Tämä kuulostaa kyllä mielenkiintoiselta ja ajankohtaiseltakin.

Rekisteröitymällä Lilyyn kommentoit kätevämmin ja voit perustaa oman blogin. Liity yhteisöön tästä.

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät merkitty *