Kevään kirjatärpit
No niin, vihdoin minäkin sain koostettua listan kirjakevään kiinnostavimmista kirjoista! Tämä lista ei toki tarkoita, etteikö muutakin huomionarvoista ilmestyisi, mutta kaikkien kustantamojen tiedot eivät ole vielä tulleet (tai sitten minä en niitä löydä); omavaltaisesti poimin mukaan myös vain minua kiinnostavia teoksia. Lista ei toisaalta myöskään tarkoita, että lukisin kaikki nämä kirjat tai vain nämä uutuudet, mutta ainahan saa suunnitella. Lukemisesta haaveilu on joskus melkein yhtä kivaa kuin lukeminen itse.
Lista on rakennettu kenties tylsästi kustantamojen mukaan, mutta näin linkittämistä tuli huomattavasti vähemmän kuin genreittäin jaoteltuna. Kirjojen kuvaukset ovat itse kustantamojen esittelytekstien perusteella laatimiani. Ilmestymisajankohta on merkitty, jos se on ollut tiedossani.
Avain
Seija Vilén: Pohjanakka. Yhdistelmä kalevalaista kansanrunoutta ja nykypäivää: vanhan naisen tarina. (ilm. helmikuussa)
Lina Ben Mhenni: Tunisialainen tyttö. Blogikirjoituksiin perustava tositarina Arabikeväästä. (ilm. helmikuussa)
Tomi Huttunen, Tintti Klapuri (toim.): Kenen aika? Esseitä venäläisestä nykykirjallisuudesta. Café Voltaire on suosikkikirjasarjani! (ilm. maaliskuussa)
Tommi Parkko: Runouden ilmiöitä. Kahden viime vuosikymmenen ilmiöt runoudessa. (ilm. huhtikuussa)
Bazar
Annica Wennström: Lapinkylä. Sukutarina. Neljän sukupolven tarina pohjoisesta.
Victoria Hislop: Saari. Englantilainen palaa sukunsa juurille Kreetalle ja tutustuu saaren ja sukunsa menneisyyteen.
Gummerus
Turkka Hautala: Kansalliskirja. ”Läpileikkauskertomuksia” Suomesta. (ilm. maaliskuussa)
Claire Castillon: Kuplissa. Vinksahtaneita kertomuksia vinksahtaneista ihmisistä. (ilm. helmikuussa)
Eino Leino: Kirjailijoiden Helsinki. Kaupungin ja sen kirjailijoiden historiaa. (ilm. maaliskuussa)
Like
M. J. McGrath: Jään muisti. Ekotrilleri Kanadan tundrilta, taistelusta Grönlannin luonnonvarojen ja inuiittien oikeuksien puolesta. (ilm. tammikuussa)
Are Nikkinen, Anders Vacklin: Television runousoppia. Tv-ohjelmien tekemisestä ja tulkitsemisesta. (ilm. maaliskuussa)
Minerva
L. M. Montgomery: Hedelmätarhan Kilmeny. Aiemmin suomentamaton Montgomery. (ilm. tammikuussa)
Minna Saarelma: Kissojen nimipäiväkirja. Kroonisesti kissakuumeeseen sairastuneen kielitieteilijäkissanomistajan kevään must. (ilm. helmikuussa)
Otava
Pentti Saarikoski: Tiarnia-sarja. Nk. Tiarnia-sarjan runoteokset eli Tanssilattia vuorella, Tanssiinkutsu ja Hämärän tanssit samoissa kansissa. (ilm. tammikuussa)
Jeffrey Eugenides: Naimapuuhia. Kirjoittajana on Eugenides, pitääkö perustella paremmin? (ilm. maaliskuussa)
Carol Shields: Ruohonvihreää. Yksinhuoltajaäiti ihmettelee omaa elämäänsä ja leskiäitinsä uutta avioliittoa. (ilm. maaliskuussa)
Magne Hovden: Saamelandia. Absurdi kuvaus pohjoisnorjalaisista nuorista miehistä, jotka yrittävät lyödä leiviksi perustamalla elämyspuisto Saamelandian. (ilm. helmikuussa)
SKS
L. Onerva: Nousukkaita. Henkilökuvia. Novellikokoelma Anna Kortelaisen esipuheella. (ilm. toukokuussa)
Risto Pulkkinen: Suomalainen kansanusko. Suomalaisia uskomuksia ja suomalainen maailmanselitys. (ilm. toukokuussa)
Siltala
Anja Snellman: Ivana B. Laatukirjailija saa riivaajakseen wannabe-kirjailijan. (ilm. huhtikuussa)
Teos
Monica Fagerholm, Martin Johnson: Meri. Kaunokirjallis-filosofisia esseitä merestä. (ilm. huhtikuussa)
Zacharis Topelius: Adalmiinan helmi. Uudelleen kuvitettu ja suomennettu versio klassikkosadusta. (ilm. helmikuussa)
Maria Peura: Antaumuksella keskeneräinen. Kirjailijan kirja kaikille, jotka etsivät uskallusta kirjoittaa. (ilm. tammikuussa)
Tammi
Eeva Heilala: Ikkunasta avautuu maailma. Runoja maaseudusta, naiseudesta, maailman muuttumisesta. (ilm. helmikuussa)
Yiyun Li: Kultapoika, smaragdityttö. Novelleja nyky-Kiinasta. (ilm. helmikuussa)
Wsoy
Simon Sebag Montefiore: Jerusalem. Kertomukset Jerusalemin kaupungin historiasta kertovat myös ihmisten, kulttuurien ja uskontojen historiasta. (ilm. maaliskuussa)
Helena Ruuska: Marja-Liisa Vartio – kuin linnun kirkaisu. Vartion elämästä ja teoksista. (ilm. maaliskuussa)
Lisa Genova: Puolinainen. Ketomus naisesta, joka menettää aivovamman seurauksena tietoisuuden kehonsa vasemmasta puolesta. (ilm. elokuussa, mutta on kevään katalogissa)
Sara, ole hyvä Topelius-vinkistä! Minä luulen säästäväni Montgomeryn keväälle/kesäksi, mutta saa nähdä. Menen huomenna kirjakauppaan enkä voi tietää, mitä siellä tapahtuu… Jotenkin on vain sellainen tunne, että Montgomery sopii paremmin kesään kuin talveen. 🙂
Hei Jenni, innostuin itsekin eilen selailemaan kustantamojen uutuuskatalogeja, kun näin Hesarin listat! SKS:ssäkin on muutama tietokirjauutuutta, jotka kiinnostavat minua esim. Helsingin yliopistokirjaston historiasta. Erityisesti odotan Montgomeryn kirjan ja Woolfin kirjan lukemista! Kiitos tuosta Topelius-vinkistä myös!