Lempikirjailijan ominaisuudet
Mistä on lempikirjailijat tehty?
Tällä kirjapinokokemuksella on vaikea nimetä yhtä lempikirjaa. Yhden lempikirjailijankin ilmoittaminen tuottaa hankaluuksia, mutta lempikirjailijan ominaisuudet osaan määritellä. Kirjoittajasuosikkini ovat ironisenkin huumorin taitavia realisteja, jotka näkevät ihmisen ja maailman samaan aikaan tarkasti ja lempeästi. He kirjoittavat usein omaelämäkerrallisesti tai ainakin aiheista, jotka tuntevat hyvin. He ovat viisaita mutteivät paasaa. Heidän kielensä on harkittua, samalla kaunista ja hauskaakin. Siksi pidän mm. Tove Janssonista, Märta Tikkasesta ja Minna Canthista. Ihailen suuresti myös niitä kirjoittajia, joiden tarinat ovat ikuisia ja kaikenikäisille sopivia - Janssonin ohella esimerkiksi Astrid Lindgrenin ovat. Ylipäätään arvostan kirjailijoita, jotka käyttävät kieltä taidokkaasti ja luovat todentuntuisia maailmoja, mistä kirjoittavatkin.
Yllä mainitut kirjailijat ovat siitä helppoja valintoja, että olen lukenut heitä kauan ja jokaista melkein koko tuotannon verran. Viime aikoina olen kuitenkin miettinyt, voiko lempikirjailijan tittelin saada lyhyenkin tuttavuuden jälkeen, vai pitääkö kirjasuhteen olla pidempi ja syvempi. Ainakin tällä hetkellä olen valmis julistamaan lempikirjailijoikseni myös Ingmar Bergmanin kahden kirjan perusteella, Yasunari Kawabatan samoin kahdella teoksella, Haruki Murakamin kolmella. Doris Lessingin laajasta tuotannosta olen lukenut vain osan, se osa on ollut vaikuttava. Entä voiko vain yksi hyvä kirja oikeuttaa lempikirjailijan titteliin, vaikkei muu tuotanto olisi niin sykähdyttänyt? Jos voi, myös Jeffrey "Middlex" Eugenides pääsee listalleni.
Paras tai ainakin kätevin lempikirjailija on kuollut kirjailija. Silloin ei nimittäin tarvitse miettiä, pitääkö lempikirjailijalle olla uskollinen, vaikkei innostu uudesta tuotannosta. Tuotannon määräkään ei paisu yli äyräiden. Luin joskus mm. jokaisen Anna-Leena Härkösen teoksen, samoin Juha Itkosen. Oikeasti ajattelin, että jos omistan jonkun kirjailijan kaikki teokset, minun on ostettava ja luettava kaikki uutuudetkin, vaikken enää itse niin välittäisi niistä kirjoista, syystä tai toisesta. Sitten jätin Härkösen kirjan ostamatta, tyydyin lainaamaan Itkosen uutuudenkin vain kirjastosta, eikä mitään tapahtunut. Tällä kirjapinokokemuksella osaan sanoa senkin, että hyvänkään kirjailijan kaikkia teoksia ole pakko omistaa eikä edes lukea, ei ainakaan heti kun ne ilmestyvät. On hienoa, että jotkut julkaisevat vuosittain, mutta se voi myös aiheuttaa lukijalle kirjaähkyä ja lukupaniikkia.
Tiedän, että heti kun julkaisen tämän kirjoituksen, mieleeni tulee ainakin kaksikymmentä kirjailijaa, jotka olisi ollut pakko mainita lempikirjailijakirjoituksessa. Mutta ei se mitään. Vaikka suosikkeja on monia, monia, kaikilla rakastamillani ja/tai arvostamillani kirjailijoilla on yksi tai useampia lempikirjailijan ominaisuuksista.
Kommentit
Ihana aihe :) Piti oikein miettiä, mitkä ominaisuudet yhdistävät lempikirjailijoitani. Ehkä tietynlainen melankolinen mutta lempeä asenne elämään, pohdiskelevuus ja keskittyminen henkilöhahmoihin juonen sijasta. Mutta eivät nämä säännöt tietenkään kaikkiin suosikkikirjailijoihin päde.
Lempikirjailijalle ei tarvitse väkisin olla uskollinen. Jotkut kirjailijat kuuluvat tiettyihin elämänvaiheisiin, ja jossain vaiheessa heihin ei enää suhtaudu samalla intohimolla, vaikka lämmöllä muistelisikin. 20 vuotta sitten olisin varmasti nimennyt John Irvingin lempikirjailijakseni, mutta nykyään en ehkä oikein voi, kun en vuosiin ole miehen kirjoja lukenut. Tavallaan Irving on aina lempikirjailija, koska hän on ollut niin suunnattoman tärkeä, mutta hän ei ole tällä hetkellä ajankohtaisten suosikkien listalla :)
Yksi kirjakin saattaa oikeuttaa lempikirjailijan tittelin saamiseen, jos kirja on tarpeeksi vaikuttava. Tosin, jos on lukenut kirjailijalta vain yhden kirjan, pitäisi ehkä puhua lempikirjasta -kirjailijan sijaan. Mutta kyllä kahden tai kolmen kirjan perusteella voi aivan hyvin päästä lempikirjailijaksi: itsekin olen Murakamin kolmen kirjan perusteella siihen asemaan nostanut.
Murakamin lisäksi lempikirjailijoita ovat ainakin Margaret Atwood, E.M. Forster, Märta Tikkanen ja Carol Shields. Ja uusien lempikirjailijoiden löytäminen on aina ihanaa - tuntuu kuin olisi löytänyt uuden sukulaissielun.
Ehdoton lempparini on Marguerite Duras, jolta olen lukenut paljon, lähes kaiken, ja jota luen uudelleen ja uudelleen, ja joka kerran jälkeen lukukokemus on hätkähdyttävä. Hänen kielensä, hänen tyylinsä kirjoittaa, ja juuri se, että hänen kirjojaan voi lukea toistuvasti; tämä kaikki nostaa hänet lempikirjailijakseni. Hän on kiinnostava myös henkilönä, ja uskoisin, että hän pysyy lempparinani hautaan saakka. Enkä usko, että kenestäkään muusta tulee sellaista jumalatarta minulle, vaikka loistavia kirjailijoita ja suosikkejani on useita.
Ihana aihe, todellakin! :)
Itse arvostan lempikirjailijoissani varmastikin hiljaista, pohdiskelevaa, tarkkasilmäistä ihmismielen analysointia, hauraan tunnetilan luomista ja kaunista kielenkäyttöä. Lempikirjailijaksi voi mun mielestä päästä vaikka yhdelläkin hyvällä kirjalla, eikä kirjailijalle tarvitse olla uskollinen. Opin tämän jälkimmäisen jutun vastikään, kun hartaana Eugenides-fanina petyin karvaasti The Marriage Plotin kohdalla.
On tavallaan ärsyttävää ajatella, että lempikirjailijan kaikista kirjoista pitäisi muka tykätä - eihän se on ylipäätään mahdollistakaan, ihan samalla tavalla kuin ei aina lempibändikään tuota hyvää levyä vuosi toisensa jälkeen. On ylä- ja alamäkiä. Niin sen varmaan kuuluukin olla. Mun mielestä kirjailijan koko tuotantoa ei myöskään tarvitse lukea ollakseen fani. Joskus toki tunnen tarvetta ahtaa itseeni kaikki jonkun kirjailijan tuotokset, mutta toisten kohdalla tyydyn fanittamaan kirjailijaa kaikessa rauhassa, hiljaa, hillitysti. Paljon riippuu omasta mielentilasta, ja siitä, miksi mikäkin kirja/kirjailija sillä hetkellä puhuttelee. Joka tapauksessa omat lempikirjailijani ovat valikoituneet ihan puhtaasti lempikirjojeni pohjalta. Jos rakastan jotain kirjaa, rakastan myös sen kirjoittajaa. :)
Ja sitten ne lempikirjailijat: Virginia Woolf (kukaan ei käytä englantia kauniimmin), Aino Kallas (kielellinen kokemus on huikaiseva), Anais Nin (pelkästään päiväkirjojen perusteella, mieletöntä ihmismielen pohdintaa), Dostojevski (kuumeinen kerronta, psykologinen ote), Tolstoi (Anna Kareninan perusteella), István Örkény (huumorin ja surumielisyyden yhdistelmä). Nämä tulivat nyt heti ensiksi mieleen. :)
Jos pitäisi nimetä vain yksi ja ainoa lempikirjailija, vastaisin Stephen King. Hänen kirjoitustyylinsä vain uppoaa minuun niin romaanien kuin novellien muodossa. Tarkat paikkojen ja henkilöiden kuvailut ja maailmojen rajoja kumartamattomat tarinat vain vievät mukanaan :) Lukisin varmasti innolla hänen kirjoittamansa ostoslistatkin <3
Hauska aihe! On kyllä vaikea nimetä lempikirjailijoita - helpompaa puhua yksittäisistä teoksista. Mutta jos kuitenkin olisi pakko, sanoisin F. Scott Fitzgerald ja Gabriel Garcia Marquez. Ja Italo Calvino todellakin yhden kirjan perusteella. :) Niin ja Mirkka Rekola koko runollisen tuotantonsa perusteella.
T. uusi lukija
Kiitos kommenteista vanhoille ja uusille lukijoille! Täydensitte hyvin omaa listaani: melkein jokaisen mainitun kirjailijan kohdalla nyökyttelin: aivan, hän jäi puuttumaan minun listaltani, hieno kirjailija! Ja oli myös ihanaa kuulla yleisiä mielipiteitä, miten tärkeitä suosikkikirjat ovat.
Minulle lempikirjailijat ovat tärkeitä ihmisinäkin - tai sellaisina persoonina, joiksi heidät kuvittelen. Joten minä voisin hyvin lukea Tove Janssonin kirjoittaman kauppalistan. <3
Minullekin lempikirjailijat ovat tärkeitä ihmisinä ja naisina, koska he ovat naisia: Doris Lessing, Ursula K. Le Guin ja Aulikki Oksanen. Kaikkien tuotanto on persoonallinen, kielenkäyttö runollista ja aihepiirit yllätyksellisiä. Sci fi - tai fantasia-aiheetkaan eivät haittaa. Lisäksi voisin mainita kotimaisista Eeva Kilven, Anu Kaipaisen ja Märta Tikkasen, ulkomaisista Margaret Atwoodin.
Minä olen huomannut, että monet lempikirjailijoistani ovat naisia.
Tykkään:
-Villistä tyttöyden kuvauksesta ja vähän haastavastakin kielestä (Monika Fagerholm, Vigdis Grimsdottir)
- Vanhoista viisaista naisista (Kyllikki Villa, Eeva Kilpi, Vivi-Ann Sjögren)
- Lämmöstä ja pisteliäisyydestä samassa pakkauksessa (Tove Jansson, Margaret Atwood)
- Kirjoista jotka pakottavat ajattelemaan (Leena Krohn, Doris Lessing)
- Kirjoista, jotka pakottavat tuntemaan (Elina Hirvonen, Markus Nummi <- oho, mies!)
Luen sujuvasti ja mielelläni kaikkea muutakin, mutta nämä ovat kaikista rakkaimmat! <3
Olen myös miettinyt samaa eli voinko sanoa, että Arundhaty Roy on lempikirjailijoitani, kun olen lukenut häneltä vain yhden kirjan?
Mielenkiintoista, miten se vain usein on niin, että tärkeät kirjailijat ovat samaa sukupuolta kuin lukijakin, vaikken sen pitäisi mitenkään lähtökohtaisesti olla niin. Taas tuli paljon tuttuja nimiä listalla!
Hieno tuo Reetan luokittelu, erityisesti "lämpö ja pisteliäisyys samassa pakkauksessa". :)
Kommentoi