Lue itsesi deittailtavaksi! Eli miten kirjavalinta vaikuttaa vetovoimaan?

id-10051590.jpg

 

Sattuipa hassusti: huomasin lukevani parhaillani kirjaa, joka Huffington Postin mukaan nostaa deittailuarvoani. Haruki Murakamin The Wind-Up Bird Chronicle vetoaa kuulemma muihin paitsi kissa-allergikkoihin. Luin kirjaa eilen sekä junassa että ostoskeskuksen penkillä, mutten huomannut olevani erityisen hot kenenkään mielestä.

Jos et ole kissaihmisiä, mutta haluat lisätä vetovoimaasi kirjan avulla, voit deittikirjalistan mukaan kokeilla myös esim. Patti Smithin Just Kidsia, Milan Kunderan Olemisen sietämätöntä keveyttä tai Hemingwayn novellikokoelmaa. 

Entäpä sitten, jos on jo niin houkutteleva, ettei saa edes lukea rauhassa? Huffington Postilla on ratkaisu tähänkin ongelmaan: lista kirjoista, jotka takaavat, että vaikutelma on undateable.

Ensinnäkään ei annata lukea Jack Kerouacin On the Roadia, koska se ei vetoa sitoutumishaluisiin. Sex appealia ei tule Anna Kareninastakaan, eikä Bartheskaan ole kutsuva valinta. 

Millaisia mahtaisivat olla deittailu- ja kumppaninkarkoituslistat, jos ne koostettaisiin suomalaisista kirjoista? Olisiko Sonja O. kutsu vai torjunta? Saako klassikoista sivistyspisteitä vai kertooko klassikon lukeminen, että tuo ihminen on vanhaa kirjaakin tylsempi?

Tietenkin riippuu siitäkin, kuka kirjaa lukee ja miten uppoutunut hän on kirjaansa. Mutta pääasia, että lukee. Jos mieheni ei koskaan lukisi, hän olisi ollut aikoinaan minusta hyvin undateable.

 

Kuva: Freedigitalphotos.net

Kommentit (10)
  1. Neurootikko
    27.9.2012, 22:37

    Hahha, hekottelen täällä itsekseni sille tosiasialle, että olen ikisinkku, joka on juuri lopetellut Jack Kerouacin On the Roadin, ja Anna Kareninasta myöskin pidin kovin paljon. Pitää varmaan konsultoida tällaisia houkuttelevia kirjalistoja seuraavaa kirjaa valitessa.

    Toinen asia, mikä itseäni huvitti tekstiäsi lukiessani oli se, että olen erittäin neuroottinen luonne, jonka seurauksena en pidä yhtään julkisilla paikoilla lukemisesta, jos kirja on sellaisessa asennossa, että muut näkevät, mitä luen. Yritän aina epätoivoisesti asetella kirjan, niin ettei sen kansi näy. Tuo outoa mielenrauhaa. Ja jep, kyllä on outoja ongelmia joillakin 😀

  2. http://aamuvirkkuyksisarvinen.blogspot.com
    10.9.2012, 19:56

    Hahaa, mielenkiintoisia listoja! Olen Liinan kanssa ihan samaa mieltä: Pahinta on ”koskaan en ole kokonaista kirjaa lukenu” -asenna, tai ehkä sittenkin se ”en minä mitään huvin vuoksi ehdi lukea”. Jeminan analyysille nauroin, se oli hauska, mutta tietysti toivon, että ei ainakaan naisten kohdalla kovin osuva :D.

Rekisteröitymällä Lilyyn kommentoit kätevämmin ja voit perustaa oman blogin. Liity yhteisöön tästä.

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät merkitty *