Omistan tämän kirjoituksen omistuskirjoituksille

omistuskirjoitus.jpg

 

Jos annat kirjan lahjaksi, kirjoitatko siihen omistuskirjoituksen? Luetko kirjailijan omistuskirjoituksen kirjan alusta? Tiedätkö, millaisia omistuskirjoitusohjeita kirjailijoille löytyy?

 

Yllä oleva omistuskirjoitus, Parhaimmalle ystävälleni ja rakkaimmalleni jouluna -77, kiinnosti ja kosketti minua, kun huomasin sen antikasta ostamani Leena Krohnin teoksen ensimmäisellä lehdellä. Rajasin kirjoittajan nimen pois; paras ystävä on laittanut selvästi kirjan kiertoon.

Tänä vuonna olen törmännyt myös toiseen kutkuttavaan, vielä edellistäkin kiinnostavampaan omistuskirjoitukseen. Lauri Viidan Kukunorin, niin ikään antikvariaattilöydön alussa lukee näin:

 

Tarkoitukseni karkoite-

taan,

mitä silloin tarkoite-

taan?

Mikä kaiken tarkoi-

tus?

 

Tavutus on alkuperäisen kirjoittajan, ja nimet on taas jätetty pois, vaikka kirjoitus on vuodelta 1949. En ole varma, onko tuo pätkä runomuotoista Kukunoria, liittyykö se sen sisältöön vai onko kyseessä vain kirjan antajan ja saajan välinen ihmetystila. Ehkä se selviää, jos joskus luen Kukunorin.

Vaikka olen tutkinut näitä omistuskirjoituksia innostuneena ja alkanut heti kuvitella mielessäni niihin liittyviä ihmisiä, en itse kuulu omistuskirjoitusten kirjoittajiin. Oikeastaan kirjoitan kirjaan vain, jos minulta sitä erikseen pyydetään. Osin se johtuu kunnioituksesta kirjaa kohtaan; en halua sotkea esinettä. Toisaalta ajattelen, ettei kirjalahjan saaja ehkä kunnioita kirjaa vaan haluaa joskus laittaa sen kiertoon. Minun raapusteluni eivät taida nostaa minkään kirjan arvoa, joten usein sujautan mieluummin kirjan väliin kortin. Ristiriitaista, sillä arvostan kyllä, jos joku antaa minulle kirjan, jossa on omistuskirjoitus. (Paitsi sellaisen, jonka löysin mummini vaarilleni, koiranomistajalle antamasta koirakirjasta: Vähemmän karvoja huusholliin toivoo X!)

Jotkut selvästi antavat sellaisia omistuskirjoituksellisia kirjoja. He voivat kirjoittaa esim. Peter Panin sivulle näin:  

 

peter-pan-inside.jpg

 

Bongasin tämän ja monta muuta herkullista omistuskirjoituskuvaa Bookdedications-blogista. Tutustu ja ihastu! Noinkin voi pitää kirja-aiheista blogia, hienoa!

 

Omistan tämän kirjani lapsilleni ja puolisolleni, elämäni auringonsäteille – kiitos, että olette olemassa. Tahdon myös kiittää kustannustoimittajaani, ala-asteen opettajaani, vanhempiani ja kymmeniä muita tahoja, että uskoitte minuun. Kiitos!

 

Toinen omistuskirjoitusten laji ovat kirjaan painetut, kirjailijan kirjoittamat omistuskirjoitukset. Tunnustan skippaavani joskus esipuheet, mutta omistukset luen aina! Välillä jään niidenkin kohdalla miettimään, kenestä omistuskirjoituksissa puhutaan. Salaa toivon, että joku omistaisi joskus ”virallisesti” kirjan minulle tai edes jollekin tuntemalleni ihmiselle.

Mutta jos luulitte, että ne omistuskirjoitukset tulevat aina suoraan kirjailijan sydämestä, niin enpä tiedä. Toivon, että tulevat, mutta pahaa pelkään, että ainakin englanninkielisessä maailmassa ne saattavat olla aikamoisen harkittuja ja hiottuja, suorastaan taktikoituja kirjanaloitustekstejä.

Google-haku ”book dedications” nimittäin tuo esiin paljon vinkkejä aiheesta, miten kirjailijan kannattaa rakentaa omistuskirjoitus. Esimerkiksi tässä listassa on monta kohtaa, ja se loppuu täsmävinkkiin: 

Consider adding a quote. A statement that summarizes what you are trying to do with your book can add power to your dedication.

Joka tapauksessa kiinnostava aihe, ja varmasti monipuolinenkin, jos sitä alkaisi tarkemmin tutkia. Oletko sinä törmännyt kiinnostaviin omistuskirjoituksiin? Vai tuovatko omistuskirjoitukset, kirjan antajan tai kirjailijan, jotain lisää lukukokemukseen?

 

 

 

 

Kommentit (14)
  1. Sallan lukupäiväkirja, kiitos! En ole lukenut Pussikaljaromaania, mutta ahaa, kiva tietää. Kirjojen alussa on usein osuvia ja/tai kiinnostavia sitaatteja tai ”mottoja” –  en minäkään tiedä, miksi noita ”johtolauseita” oikeasti kutsutaan. Jos jaksaisi kerätä niitä, niistäkin muodostuisi varmasti ihan oma tutkimuskohteensa  ja jutunaiheensa!

     

  2. Sallan lukupäiväkirja
    14.4.2012, 07:03

    Hyvä aihe! Mikko Rimmisen Pussikaljaromaanissa oli älyttömän hyvä sitaatti kirjan ”teemana”. Onkohan sille oma terminsä? Meinasin kirjoittaa sen muistiin, mutten muistanut. Siinä kumminkin puhuttiin nopanpeluusta ja se sopi älyttömän hyvin kirjaan.

    Itse omistuskirjoituksista: joskus kirjoitin nimen ja vuosiluvun kirjan alkuun, sittemmin tapa jäi, ihan vaan unohtui. Muutamassa kirjassa minulla on kirjailijan nimikirjoitus, kyllähän se hienolta näyttää!

    Ex libris kiinnostaa minuakin, kiva jos siitä joskus kirjoitat!

Rekisteröitymällä Lilyyn kommentoit kätevämmin ja voit perustaa oman blogin. Liity yhteisöön tästä.

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät merkitty *