Hyvää kansanuskon päivää! Maarit Hjelt, Christer Nuutinen: Veden valtiaat

vedenvaltiaat.jpg

 

Niin, tänään vietetään kansainvälistä Kansanuskon päivää.  En harmikseni pääse osallistumaan SKS:n kansanuskotapahtumaan, mutta ajattelin esitellä teemaan sopivan SKS:n uutuuden. Marjut Hjeltin ja Christer Nuutisen Veden valtiaat on yleissivistävä ja mielikuvitusta kutkutteleva katsaus monenlaiseen vedenväkeen. Runsas ja värikäs kuvitus tekee siitä myös lapsille sopivan teoksen.

 

saamelaiset.jpg

Saamelaista vedenväkeä.

 

Veden valtiaat on varsin kansainvälinen. Se alkaa kartoittamalla muinaisien kulttuurien valtiaita ja kurkistaa mm. Poseidonin hoviin. Sieltä päästä suomalaisen Ahdin valtakuntaan ja tutustutaan myös mm. suomalaisiin vedenhaltijoihin, kuten Näkkiin, Vesihiiteen ja saamelaiseen vedenväkeen. Erityisen kiinnostavaa oli, että mukaan oli otettu myös uutta kansanperinnettä. Nykyajan haltijoita ovat mm. pisaranhaltija ja vesijohtoveden haltija. 

Vaikka suomalainen kansanperinne on aina kiinnostava ja tärkeältä tuntuva aihe, olin iloinen, että kirjassa oli vedenväkeen liittyviä hahmoja ja uskomuksia myös kauempaakin. En ollut aiemmin kuullut esimerkiksi Yemenjasta, alun perin afrikkalaisesta meren jumalattaresta, joka kulkeutui Amerikkaan afrikkalaisorjien mukana. Nykyisin Yemanjaa juhlitaan uudenvuoden aattona Brasiliassa, Rio de Janeiron Cobacabana-rannalla. Yemenjan kerrotaan rakastavan kauneutta ja olevan hyvin naisellinen. Ja:

Yemenja on vaihteleva kuin meri itse: hän voi olla tyyni tai ailahtelevainen. Ennen kaikkea hän on suojeleva. (s. 45)

 

yemanja.jpg

Yemanja.

 

Japanin vesillä taas kerrotaan uiskentelevan merilohikäärme Ryujin, Uudessa-Seelannissa on kaikkien vedessä asuvien eläinten ja olentojen isä, usein kalan hahmossa näyttäytyvä Ikatere-hahmo ja kaukaa pohjoisesta löytyy Nootaikok, eskimoiden pitämä jäävuorien suojelija. Oman lukunsa kirjaan ovat saaneet myös mm. hirviöt Iki-Tursosta Loch Nessin hirviöön ja malesialaiseen vesiputouksen demoniin Hantu Ban Daniin.

Kerrassan monipuolinen ja jännittävä kirja siis! Alati nimistä kiinnostuneena nautin jo siitä, että teoksessa oli niin mielenkiintoisia, kauniita ja eksoottisia taruolentojen nimiä. Annan plussaa myös selkeästä kerronnasta sekä houkuttelevista kuvista. Aluksi pidin kuvia aavistuksen verran liian lapsellisina makuuni, mutta lopulta olin sitä mieltä, että hieman sarjakuvatyyppiset kuvat tasapainottavat kirjan asiasisältöä hyvin, niin että lopputulos sopii monenikäisille tarujen ystäville.

 

sedna.jpg

Grönlannista tunnetaan tarina shamaanista ja  shamaanityttö Sednasta.

 

Marjut Hjelt, Christer Nuutinen: Veden valtiaat, totta ja tarua. SKS, 2012

Kustantamon kirjaesittely

Kulttuuri Suosittelen Uutiset ja yhteiskunta

Mitä pahuus on? Marie Hermanson: Laakso

laakso.jpg

 

Myönnän, etten ole lukenut Kafkaa juurikaan. Silti ymmärsin hyvin, miksi tätä kirjaa luonnehditaan sen liepeessä kafkamaiseksi. Sitä voisi luonnehtia myös elokuvamaiseksi. Marie Hermansonin Laaksosta tulee samanlainen olo kuin psykologisesti piinaavasta, ilkeätunnelmaisesta elokuvasta. Ahdistaa epämääräisesti, hengittäminen käy tylpäksi, tekisi mieli huutaa apua… Mutta ääni tukahtuu, kukaan ei kuule.

Kukaan ei kuule Laakso-romaanin päähenkilöä Danieliakaan. Daniel on noin 35-vuotias ruotsalainen kääntäjä-kieltenopettaja, harmiton, kunnollinen ja vähän tossukkamainen tapaus. Hänet on jo pienenä erotettu kaksoisveli Maxista, joka on aina ollut veljensä vastakohta: maanisuuden saakka vauhdikas ja holtiton, monin tavoin epäluotettava. Veljekset eivät koskaan ole olleet läheisiä, mutta loman ja vaihtelun toivossa Daniel matkustaa tapaamaan Maxia Laaksoon, Alppien keskellä sijaitsevalla klinikalle, jossa hoidetaan mm. varakkaita burnout-potilaita.

Jo aluksi Danielia ihmetyttävät klinikat monet käytännöt ja Laakson erikoiset ihmiset, ja ajan myötä vielä enemmän. Vaikka kaikki on kaunista ja toimivaa niin kuin vain söpössä alppikylässä voi, lukijallekin tulee heti fiilis, ettei kaikki ole sitä miltä näyttää. Vähä vähältä totuus paljastuu, tunnelma käy yhä kafkamaisemmaksi –  ja hengittäminen vaikeutuu.

Laakso on kantensa ilmoituksen mukaan rikosromaani, mutta minä luin sen erityisesti psykologisena tutkielma ihmismielen pimeydestä. Onko pahuus synnynnäistä ja jos on, onko se vain aivokemiaa vai erityinen luonteenpiirre? Mikä tekee ihmisestä psykopaatin ja ovatko psykopaatit oikeasti pahoja, jos he eivät voi itselleen mitään? Eli: mitä pahuus on ja voiko sitä hallita? Ja toisaalta: mitä hyvää on hyvyydessä, jos sekin on vain kemian tulosta?

Moraalisten ja neurologisten pohdintojen ohella kirja nostatti mieleen myös ajatuksia siitä, miten tärkeää vapaus on. Maailman paraskaan paikka ei pysy parhaana, jos sieltä ei pääse halutessaan muualle. Laakso on erittäin suljettu yhteisö ja jo se loi ainakin minulle ahdistavan mielikuvan paikasta.

Ahdistuksesta ja ihan inhotuksestakin huolimatta pidin kirjasta. Pidin siitä, että vaikka se oli näennäisen kevyt ja nopealukuinen trilleri, se herätti monenlaisia mietintöjä. Pidin myös tiivistä, johdonmukaisesti etenevästä kerronnasta. Usein trillereissä on selittelevää ja puhekielistäkin tekstiä, vähän liikaa liirumlaarumia, mutta Laakson kieli on ytimekkään toteavaa. Vaikka arvasin pari kohtaa ennen kuin ne oikeasti tapahtuivat kirjassa, oli mukavaa, että Hermansonin tarina eteni liikoja selittelemättä ja johdonmukaisesti eteenpäin. Loppu oli vähän liiankin trilleri- tai leffamainen, mutta muuten kirja oli kiinnostava.

Jos mieheni pitäisi kirjablogia, siinäkin toimittaisiin selittelemättä ja johdonmukaisesti. Mieskin nimittäin luki kirjan ja totesi sitten ykskantaan: ”Yllättävän hyvä.”

Tekstinäyte s. 370:

”Lakiko sanelee, että ihmisen täytyy kärsiä? Vastaanotollani määräsin ahdistuslääkkeitä, jotka auttoivat tilapäisesti. Kuin laastari haavaan. Mutta minä en tahdo laastaroida. En tahdo pettää. Tahdon ottaa pahan pois. Kuvittele, Daniel, että paha voidaan ottaa pyvyvästi pois. Eikö olisi fantastista?”

 

Marie Hermanson: Laakso (Himmelstaden, 2011).om. Like, 2012. Suom. Jonna Joskitt-Pöyry

Kustantajan kirjaesittely

Hyvinvointi Mieli Kirjat Uutiset ja yhteiskunta