Tag: kirja-arviot

    Jäkälät ovat liian mitättömiä herättääkseen suuren yleisön mielenkiinnon, joten enemmän arvonantoa olisin saanut osakseni, jos en olisi ryhtynyt tutkijaksi, vaan olisin työskennellyt lääkärinä. (s. 29)   Kun aloitin Kristina Carlsonin viime syksynä Finlandia-ehdokkaaksikin yltäneen William N. päiväkirjan, minua alkoi hymyilyttää jo alkusivuilla, kahdesta syystä. Ensinnä siksi, että William N.:n tyyli, tunnelma ja hiljainen, […]

    Tartuin Karo Hämäläisen taloustrilleriin, kun kaipasin varmaa lukemista, jonka koukutus- ja viihdearvo olisi taattu. Lisäksi kirjan aiheet, helsinkiläinen rahoitusyhtiö ja etenkin lokakuun 2oo8 talouskriisi, kiinnostivat. En ymmärrä aina läheskään kaikkea, mutta seuraan jopa mielelläni bisnes- ja talousuutisia; toisaalta ajattelen, ettei minulla olisi varaakaan olla seuraamatta. Aluksi en kuitenkaan mieltynyt Erottajaan. Suomenkielisen tekstin seassa […]

Noin 34 -vuotiaaksi juoksua harrastaneena, siitä vielä haaveilevana sain ajatuksen; voisiko se kuitenkin olla mahdollista? Nykyään kovemmasta rasituksesta, joskus vain vähäisestä aiheutuvat rusto- ja nivelkivut ovat lopettaneet yritykset lyhyeen.
Takana parikympin kolmanneksella kokeilu Keskiaikaisesta parantavasta paastosta. Silloin noteerasin ensi kerran, että elämästä jäi jotakin puuttumaan: kovertava ainainen kipu vatsassa, elin kuin ennenkin muuten, vain proteiineja oli vähän, enemmän juotavaa ja viljat poissa. Muuten kävin lenkillä ja töissä ja tapasin ystäviä ja harrastin, silloin valokuvausta.
Nyt olen viimeisellä kolmanneksella työelämässä ja alan juuri naisen parhaan jakson, luovan post-vaihdevuodet -kauden. Siitä tämä blogijuttukin.
Tykästyin 100% kauraleipään, josta juttu lähti…

    Eiliseen lukemistyytyväisyyskeskusteluun viitaten: tässä on teos, jonka ei pitäisi paljon lukutilastoja hetkauttaa. Se ei ole puhuttu uutuus vaikka uusi onkin, ei tunnettu klassikko eikä edes paksu tiiliskivi, jonka lukemisesta voisi antaa itselleen olen syventyvä ja ahkera lukija -tunnustuksen. Tämä reilu 70-sivuinen pehmeäkantinen lärpäke on niin huomaamaton, että sen löytyminen kirjakaupasta oli aivan sattumaa […]

  En ole suuren suuri jouluihminen, mutta kaipaan minäkin tähän joulun ja vuodenvaihteen aikaan jotakin satumaista, mielellään myös kirjojen muodossa. Joulun aikaan myös kuvittelen aina uppoutuvani johonkin tiiliskivilukuromaaniin, vaikka tuskin niin kauheasti tänääkään jouluna oikeasti luen. Jotta jouluun kuuluisi edes puolikas tiiliskiveä, aloitin pari päivää sitten A. S. Byattin houkuttelevan vanhanaikaiselta ja taianomaiselta kuulostaneen ja näyttäneen […]

  Ensimmäinen ajatus tämän kirjan jälkeen: ei se mitään, vaikka taannoinen keittiöremontti venähti moninkertaisesti ajateltua pidemmäksi, saatiin kuitenkin kyökki. Toinen ajatus: onneksi Tuomas Vimma on tunnettu liioittelusta, muuten tämä kirja olisi kauhistuttava. Kolmas ajatus, hitaasti mieleen hiipivä ja matkalla selkäpiitä ilkeästi raaputtava: entä jos tämä ei olekaan liioittelua? Piti luetuttaa kirja rakennusalan ammattilaisellakin. Siitä olen […]

  Joitakin kirjoja on vaikea luonnehtia, ja belgialaisen Annelies Verbeken teos Kalanpelastaja on ehdottomasti yksi niistä. Kun haastattelin jokin aika sitten Miina Supista, hän kertoi olevansa Kalanpelastajassa puolivälin paikkeilla ja kuvasi sitä nyrjähtäneeksi chick litiksi. Nyt kun luin kirjan itsekin, olin samaa mieltä melkein kirjan loppuun asti. Lopussa olin sitä mieltä, että kirja on todella […]

  Eli tilitys siitä, miksi Michael Cunningham on niin ihana. Jokaisessa, tai ainakin monessa, kirjablogissa on tänä syksynä luettu Michael Cunninghamin teos Illan tullen ja sitten ihasteltu sitä. Niin tapahtuu tälläkin palstalla. Michael Cunningham on ihana, koska hänen teokseensa voi luottaa täysin. Ei tarvita edes punkkulasia käteen, kynttilöitä palamaan eikä pehmeää, viettelevää musiikkia taustalle, nautinnollinen […]

  Sanon suoraan, etten ole koskaan halunnut matkustaa Intiaan. Pari pitkää Aasian-matkaa ovat tuoneet olon, että muiden paikkojen kaoottisuuden ja kurjuuden vielä kestän, mutta Intia olisi liikaa joka aistille ja mielenrauhalle. En olisi varmaan tarttunut Satu Rommin matkakirjaankaan, ellei siinä olisi liikuttu Pohjois-Intiassa moottoripyörällä. Mooottoripyöräily on minun ja etenkin mieheni uusi harrastus. Pitkä taustoitus, mutta […]

  Sain jokin aika sitten ihanan aarteen, Otavan julkaiseman satukokoelman Kaiken maailman eläinsadut. Kirjassa on klassikkosatuja Aisopoksen faabeleista lähtien ja loppuhuipentumana suomalaisten nykykirjailijoiden satuja. Teos on varsin monipuolinen ja yleissivistävä, sekä lapsille että aikuisille sopiva. Olen kirjoittanut tästä kirjasta aiemminkin, ja silloin ihastelin erityisesti sen kuvitusta – Matti Pikkujämsä on taitava. Nyt päätin katsoa, miten […]