Tag: kotimainen kauno

    Tänään 2.1.2013 äänestetään Blogistanian Finlandia -teoksesta, eli suomalaisten kirjabloggarien kotimaisesta suosikkikirjasta vuonna 2012. Tänä vuonna ehtoina on, että kirja on luettu ja blogattu; lisäksi ääniä annetaan kolmelle kirjalle ja kirjat pisteytetään paremmuusjärjestyksessä. Lisää tietoa kilpailusta, sen ehdoista ja tuloksista saat Sallan lukupäiväkirjasta, joka emännöi kilpailua. Äänestyksen tulokset julkistetaan tänään klo 20.   Minun […]

Nyt siitä Sunnevasta, joulun ja loppuvuoden suuresta lukuelämyksestä! Tänä syksynä ilmestynyt vajaa 800-sivuinen teos Sunneva yhdistää Kaari Utrion aivan uransa alkuvaiheissa kirjoittamat teokset Sunneva Jaarlintytär (1969) ja Sunneva keisarin kaupungissa (1970).  Tapahtumat sijoittuvat ritariajalle 1000-luvulle. Sunneva on – arvatenkin – kuvankaunis sinisilmäinen ja vaaleatukkainen ylhäisneito Ruotsista. Kauniin ulkonäkönsä lisäksi Sunnevalle on annettu temperamenttinen ja itsepäinen […]

  Muistot ovat merkillisiä. Tiedämme, ettei kaikkea voi muistaa, mutta entä jos muistamme väärin omat muistomme? Tai jos muistomme eivät edes ole omia, tai joku vie muistomme? Virpi Hämeen-Anttilan Tapetinvärinen pureutuu muistoihin ja minäkuvan rakentumiseen kiinnostavalla mutta ainakin alkuun hieman vaikeasti hahmottuvalla tavalla. Kirja kertoo kahdesta keski-ikäisestä naiskirjailijasta, joiden tiet kohtaavat aikuisena. Naiset olivat koulussa […]

  Apua, joulu tulee ja vuosi vaihtuu ja vielä on monta kirjaa blogggaamatta! Keräsin tähän muutaman sellaisen teoksen, josta en ole ainakaan toistaiseksi saanut kokonaista blogijuttua aikaiseksi, mutta joka ansaitsee edes hieman huomiota tässäkin blogissa. Otsikot ovat linkkejä kustantamojen kirjaesittelyihin.   Seita Vuorela: Karikko   Tänä syksynä ilmestynyt nuortenkirja sopii hyvin aikuisellekin. Salaperäisestä tytöstä, nuorten […]

  Tänä viikonloppuna talvimyrsky on ujeltanut nurkissa ja tunkenut lunta ikkunalasien väliin. Lohduttomiin olosuhteisiin on tuonut iloa se, että kyyköttäessäni näennäisesti villasukat jalassa sohvalla hytisemässä olen mielikuvituksessani saanut seikkailla Etelä-Euroopan ihanassa lämmössä ja valossa, pehmeiden ja viettelevien tuoksujen ja makujen keskellä. Vera Valan esikoisteos Kuolema sypressin varjossa oli minulle erityisesti Italia-kirja, vaikka onkin dekkari. Dekkarijuoni, […]

  Silloin Sanna pysähtyy ja nauraa, ja isäkin nauraa. ”Äsh”, isä sanoo. ”Saa kai ihmisellä olla tulevaisuudensuunnitelmia vaikkei hän tietäisi, miten ne voi toteuttaa. Tule, nyt haetaan sumpusta ahvenia ja perataan ne niin kuin äiti pyysi.” (s. 262)   Unelma toteutui. Pääsin pariksi päiväksi saaristoon Ulla-Lena Lundbergin Jään kanssa. Yhdistelmä oli juuri niin levollinen, sopusointuinen […]

  Näin itsenäisyyspäivän aamuna tartun vihdoin kotimaiseen kirjaan, josta oli puhetta jo kesällä. Luin nimikkonovellin Joel Lehtosen kokoelmasta Kuolleet omenapuut. Kesällä niin minua kuin muitakin kiinnosti kokoelman rumankaunis nimi: omenapuu on kaunis, kuollut omenapuu surullinen ajatus – mitä on tapahtunut? Koska ollaan selkosanaisen suomalaisen kirjallisuuden äärellä, on tapahtunut juuri niin kuin voisi kuvitellakin. Ankarat sääolosuhteet […]

  Jos olisin laukku, olisin marketin kierrätysmuovinen arkinen muovikassi, joka tietäisi, että se yltää silloin tällöin harkitun Marimekko-olkalaukun tasolle, mutta siitä ei koskaan tule näyttävin logon koristeltua, himoittua merkkilaukkua. Puuh. Vietin koko illan ympäri vaatekauppoja ravaten, enkä saanut aikaiseksi kuin hikoilua ja ärtymystä, siitä muovikassimaisen epämääräinen olo. Kimaltelevien pikkujoulukolttujen keskellä tuskaillessani mieleeni muistui uusi kotimainen […]

  Matkavertaukset ovat hieman kliseisiä, mutta joskus aivan paikallaan. Monika Fagerholmia lukiessa tuntee olevansa matkalla tutulta vaikuttavassa mutta silti aivan vieraassa paikassa. Ihmiset puhuvat tuttua kieltä mutta en ymmärrä sitä täysin, kaikki on ihmeen kaunista ja hienostunutta vaikka ihmisillä on ongelmia, kaikki on jotenkin kummallista. Myös uutuudesta Lola ylösalaisin löytyi tämä Monika Fagerholmin unenomainen ja […]

  Kun en vietä tänä syksynä aikaa nostalgiakirjojen parissa, ratkon rikoksia. En ollut mitenkään suunnitellut lukevani useita dekkarityyppisiä teoksia, mutta olen vahingossa hakeutunut nyt useiden murhien ja muiden jännittävyyksien äärelle. Onneksi kirjat ovat keskenään hyvin erilaisia. Biokemian professori Jyrki Heinon esikoisteos Kellari sijoittuu 1700-luvun Turkuun ja kertoo siitä, kun luutnantti Carl Wennehielm saa tutkittavakseen syrjäisestä […]