Tag: kotimainen kauno

  Kuvalle on selitys: hyönteiset, kasvit ja luonto ylipäätään ovat läsnä jo Leena Krohnin varhaisessa tuotannossa. Mikäli laskin oikein Wikipedian artikkelista, Leena Krohn on julkaissut uransa aikana kolmisenkymmentä teosta. Kertomuksia-novellikokoelma on vuodelta 1976 ja hänen uransa alkupuolelta, aivan ensimmäisiä teoksia. Juuri tuo varhaisuus teki Kertomuksia-teoksesta kiinnostavan. En innostunut aivan joka novellista, mutta oli hyvin kutkuttavaa […]

  Olen lukenut Marja-Liisa Vartiolta vain yhden teoksen, postuumisti julkaistun romaanin Hänen olivat linnut. Vaikutuin, mutten erityisemmin pitänyt kirjasta. Silti olen aina ihaillut Vartiota ja pitänyt hänen kirjoistaan jopa lukematta niitä. Se on sitten kevät – Mies kuin mies, tyttö kuin tyttö – Kaikki naiset näkevät unia. Teoksilla on kiehtovia nimiä. Myös Vartion persoona ja […]

Olen puhelias ja sosiaalinen tapaus. Nautin luonnossa oleilusta ja leipomisesta.

  Kirjoittaminen on sisäistä vinkunaa, järjestyksen etsimistä tunteiden kaaoksessa. Kirjoittaminen on kuuntelemista. Maailman hahmottamista. Maailmojen hahmottamista. Kirjoittaminen on sillan rakentamista.   Vähän hölmöä aloittaa teksti siteeraamalla tekstiä, joka näkyy yllä olevassa kansikuvassa, mutta teksti on niin osuva, että halusin lainata sen joka tapauksessa. Sisäinen vinkunani kertoo, että minun on luettava joskus Maria Peuran romaani, luultavasti On […]

  Facebook-status: Jenni S. tutustui Mediahuoraan!   Venla Hiidensalon esikoisteos Mediahuora on ajan hermolla. Jokainen luku alkaa kirjan päähenkilön, toimittaja Maria Vartiaisen Facebook-päivityksellä. Romaanin teemat ovat kiinnostavia: toimittajan työ, median ja maailman muuttuminen, mielenterveys, pätkätyö, yksinhuoltajuus. Näistä kaikista koostuu Maria Vartiaisen, vaikutusvaltaiseen Lehteen kirjoittavan free-toimittajan, elämä, joka muuttuu sivu sivulta yhä kummallisemmaksi. Maria on ajautunut kierteeseen, jossa […]

    Turkka Hautala on siitä erikoinen kirjailija, etten olen koskaan kuullut kenenkään muuta kuin kehuvan ylistävän häntä. Pian Kansalliskirjan aloitettuani, tiesin, miksi. Tällä kirjalla on mahtipontinen nimi mutta inhimillinen sisältö. Kirjassa ei ole mitään turhaa, mutta mikään ei tunnu pakotetun harkitulta – vaikka jokainen sana ja jokainen kirjoitusvirhekin on juuri siinä paikassa, jossa sen […]

  ”Jos nuorena ryöstää kioskin, se unohdetaan, mutta jos kirjoittaa kirjan, se muistetaan aina.” Miten Salingerin Sieppari ruispellossa on vaikuttanut Anna-Leena Härkösen uraan? Entä mitä Härkönen kirjoittaa juuri nyt? Jo lähes 30 vuotta kirjailijana ollut Anna-Leena Härkönen kertoi tällä viikolla kirjoistaan ja urastaan Studia Litteraria -luennolla.  Tunnin luento oli todella kiinnostava. Sen aikana Härkönen valotti […]

11 vuotiaan arki on välillä kiireistä ja välillä rauhallista. Tässä blogissa puhun mielipiteistäni ja siitä mitä minulle kuuluu ja mitä olen tehnyt.

        Kaunokirjallisten talousopintojen lyhyt oppimäärä on nyt suoritettu: ensin kävin Raksalla, sitten tutustuin rahoitusmaailmaan Erottajan kautta ja nyt vuorossa oli metsäteollisuus ja Miika Nousiaisen kiitelty Metsäjätti. Minäkin kiittelen sitä. Kiitän sitä aitoudesta, tarkkuudesta ja tärkeiden asioiden esiin nostamisesta ilman paasauksen makua. Jos henkilöhahmot olisivat olleet aavistuksen verran syvempiä ja virkkeet pidempiä, kirja […]

  Hyvää Kalevalan päivää! Tänään juhlitaan paitsi kansalliseeposta myös Seija Vilénin kalevalaisista aineksista syntyneen romaanin Pohjan akka julkkareita. Pohjan akka sitoo yhteen menneen ja nykyisen, myytit ja todellisuuden sekä kertoo Louhen tarinan. Louhi elää viimeisiä hetkiään ja on toisten hoivattavana: kirjailija Pentti kirjoittaa hänestä. Kalevalan ja Pohjolan lisäksi liikutaan nykyajassa, mm. dementiakodin arjessa.   – […]