Täydellisiä mekkoja ja kelvollisia mansikoita. Lauantain lempparit.

P1010817 (1).JPG

P1010820 (1).JPG

P1010821 (1).JPG

Tulikohan tästä viime viikolla kirjoitetusta postauksesta aloitettua peräti juttusarja? Tänä lauantaina ilahduttaa:

  • Marjat. Ne on vielä ulkolaisia ja maistuu vähän enemmän vedelle kuin marjalle, mutta silti. Miten ihanaa saada talven jälkeen taas tuoreita marjoja!
  • Vero Modan juhlavaatevalikoima. Ei hyvää päivää! En ole vuosiin löytänyt juhlatamineita ketjuliikkeistä, mutta nyt kolahti. Jotenkin mallit sopivat erityisen hyvin tämmöiselle päärynälle, ja muutenkin vaatteiden ulkonäkö miellytti. Meillä on kyllä todella monet juhlat edessä tänä keväänä, mutta silti saattoi lähteä hiukan lapasesta alkuviikosta. Ostin kaksi mekkoa, yhden juhlahaalarin ja yhdet juhlashortsit. Kemut – olen valmiina!
  • Tampereen Kauppahallin Umami-sushiravintola. En olisi uskonut koskaan sanovani tätä, mutta Helsingin Sushi San löysi voittajansa.
  • Kynsilakat. Jaksoin pitkästä aikaa lakata kynteni värillisellä lakalla ja voi että kun tulee hyvä mieli aina, kun katsahdan käsiini.
  • Juhlat. Tänään vietetään taas yhden pienen söpöliinin ristiäisiä. Ennen ehkä vähän vierastin perinteisiä juhlia – ristiäisiä, häitä ja lakkiaisia – mutta kaipa se on tämä ikä, kun ihan aidosti on useimmiten mukavampaa kilistellä kahvikuppeja kuin tuoppeja.
  • Tekstiilipesuri. Saadaan huomenna lainaan vanhempieni tekstiilipesuri ja en malta odottaa, kun sillä voi huristella kaikki matot ja sängynpääty puhtaaksi. Miten loistava keksintö!

-Karoliina- 

 

Puheenaiheet Ajattelin tänään Höpsöä

Perjantain penteleet!

pilvi.png

Kirjoitin viime lauantaina lempparijutuistani ja samanlainen postaus on tulossa huomiselle. Sitten alkoi ärsyttää yksi Kelan puhelinpalvelu ja päätin ihanan vastapainoksi kirjoittaa vähän asioita, jotka ottavat päähän. Tästä ei voi tehdä kyllä jokaviikkoista tapaa, ettei kurjat puheet lisää kurjuutta, mutta silloin tällöin ajattelin vähän avautua. Joten olkaa hyvä:
 

PERJANTAIN PENTELEET, OSA 1:

  • En yhtään ihmettele näitä ihmisiä, jotka joutuvat ongelmiin Kelan kanssa tai muiden tahojen kanssa. Koska ei ole ihan niin yksinkertaista hoitaa asioitaan, kun voisi kuvitella. Itse asiassa on usein hyvinkin vaikeaa saada kiinni se viranomainen, jota tavoittelee. Sain Kelalta tällä viikolla kirjeen, jossa vuoden 2018(!) verotuksen mukaan en ole maksanut jotain yrittäjyysvakuutusta. Muuten hyvä, mutta nyt eletään vasta vuotta 2017. Ja en ole yrittäjä. YRITIN kuitenkin hoitaa asiaa ja soitin puhelinpalveluun. Jonotin 45 minuuttia ja mitään ei tapahtunut. Ärsyynnyin, lopetin puhelun kesken ja nyt homma kalvaa mieltä.
  • Isot jogurttipönikät. Sitä ajattelee olevansa fiksu, kun ostaa jogut perhepakkauksissa. Ja joka kerta kiroaa sitä, että purkin seinämiin ja pohjalle jää sellaiset 2,5 desiä syömäkelpoista jogurttia jumiin.
  • Tavaratalojen kassajärjestelmät. Minusta tavaratalon idea on se, että kaikki tuotteet voi maksaa minne kerrokseen vaan. Nyt nämä store-in-storet sitten pilaavat tuonkin ilon. Tapahtui maanantaina. Löysin mekon Sokokselta, menin tiskille, sanottiin, ettei voi maksaa tähän, koska kyseessä ei ole M&S:n oma tuote. Harhailin pitkin tuntematonta tavarataloa, kunnes löysin kahden kerroksen ja neljän minuutin etsimisen jälkeen kassan. Läväytin mekon kassalle kärttyisänä. ”Tätä ei kuule voi makaa tähän, kun ei ole meidän tuote”. Lopulta selvisi, että kyllä oli aivan heidän oma mekkonsa. Nih.
  • Voisiko olla vielä vähän kylmempää? Sama pipo ollut päässä nyt syyskuusta.

Huh! Kylläpä helpotti!

-Karoliina-

Kuva: Pixabay

Puheenaiheet Ajattelin tänään Höpsöä