Perjantaipullo: Hewitson Miss Harry 2016

Tällä viikolla perjantaipullo on vanha ystävä vuosien takaa. Olin vuonna 2010 kokkina espanjalaisessa ravintola El Torossa, ja meillä oli siellä henkilökunnan viinikerho. Innostuin niihin aikoihin viineistä ihan kunnolla, ja kyselin myös paljon suosituksia meidän tarjoilijoilta. Erään kollegan suosittelema australialainen shiraz-blendi Miss Harry nousi nopeasti omaksi vakkaripunkukseni (espanjalaisen PradoRey Roblen ohella). Sitä tuli 10-luvun alkuvuosina napattua mukaan miltei jokaiselta Alko-reissulta. Jossain vaiheessa minun ja Harryn tiet kuitenkin erkanivat, ja nyt ajattelin että muutaman vuoden jälkeen aika on taas kypsä antaa Harrylle uusi mahdollisuus.

Videoversio löytyy tuttuun tapaan Instagramista!

Hewitson Miss Harry 2016 (Alkon nettisivuilla 2017, oman pulloni ostin pari viikkoa sitten joten myymälöissä voi vielä 2016-vuosikertaa olla) tulee shiraz-rypäleestä tunnetulta Barossa Valleyn alueelta Etelä-Australiasta, hieman Adelaidesta pohjoiseen. Viini on klassinen Rhône-blendi, jossa rypäleet ovat shiraz, grenache, mourvèdre, cinsault ja carignan – tästä blendistä käytetään usein lyhennettä GSM. Shiraz, joka Ranskassa tunnetaan nimellä syrah, on Australian lippulaivarypäle.

Hewitson Miss Harry, vanha ystävä vuosien takaa (kuva: alko.fi)

Miss Harryn tuoksu on mukavan mausteinen ja moniulotteinen. Siinä on shirazille tyypillistä pippurisuutta ja aromaattisuutta, tässä itselleni nousi roséepippuri, lakritsi tai anis ja jokin hento kukkainen vivahde. Tuoksussa on karpaloa ja punaista luumua – muistelin, että tuoksu olisi ollut muhevampi ja tummempi! Myös aussiviineille tyypillinen eukalyptuksen vivahde sieltä on löydettävissä, sekä kevyttä sikarilaatikkoon viittaavaa puumaisuutta.

Suutuntumaltaan viini on keskitäyteläinen ja keskitanniininen, tanniinit tuntuvat pehmeän silkkisinä. Mukava hapokkuus keventää yleisfiilistä. Rakenne on hyvin balanssissa. Myös maussa nousee framille tuo tuoksun mausteisuus pippureineen ja lakuineen, eukalyptuskin siellä nostaa päätään. Hapokasta marjaisuutta, karpaloa ja puolukkaa. Jälkimausta puskee myös hyvin kevyttä tupakkaa ja nahkaa. Miellyttävä ja tyylikäs kokonaisuus.

Muistikuvissani tämä viini oli tosi pyöreä, pehmeä, tumma ja iso, mutta ainakin vuosikerta 2016 oli hyvin tasapainoinen. Kokonaisuus on paljon kepeämpi kuin muistelin. Helppo, tasapainoinen juontiviini, joka menee hyvin alas sellaisenaan, mutta varmasti olisi oiva pari vaikka kesän grilliruoalle, ankalle tai vähän kevyemmille juustoille.

Viini on Alkon vakiovalikoimassa, ja hintaa sillä on 15,99€

Kulttuuri Ruoka ja juoma

Katsaus Alkon helmikuun 2020 erikoiseriin

Helmikuun ensimmäinen torstai tarkoittaa sitä, että on aika kurkata Alkon erikoiseriä! Tällä kertaa teemoja ovat harvinaiset rypälelajikkeet sekä merlot, muutama harvinaisempi pienerä-herkku, ja lisäksi on taas tuttuun tapaan pienpanimo-oluita ja väkeviä viinoja.

Nostan tällä kertaa pienerät ensimmäiseksi, sillä sieltä osui heti silmääni Dom Pérignon Rosé Vintage Lenny Kravitz Edition Champagne Brut 2006, jota haluaisin ehdottomasti maistaa jos minulla sattuisi olemaan 400 euroa ylimääräistä polttelemassa taskussa. Tykkään roséeshamppanjasta enemmän kuin tavallisesta, ja Domppaa olisi ihan huikeaa päästä maistamaan. Lenny Kravitz on suunnitellut pullon metallinhohtoisen etiketin. Myös englantilainen kuohuviini Gusbourne Reserve Late Disgorged Brut 2010 kuulostaa oikein mielenkiintoiselta. Late disgorged meinaa siis sitä, että viini on kypsynyt erityisen pitkään sakkojen päällä (tsekkaa eilinen kirjoitukseni kuohuviininvalmistuksesta!). Tällä kertaa Saksa on hyvin edustettuna pienerissä, löytyy mm. Korrell Riesling Eiswein Paradies 2016, useampi kuiva riesling sekä yksi spätburgunder.

Lähes 400€ hintainen Don Pèrignon rosè kiinnostelee (kuva: alko.fi)

Minun kiinnostukseni heräsi (tietenkin) myös harvinaisten rypälelajikkeiden kohdalla, siellä olikin neljä viidestä entuudestaan tuntemattomia minulle. Mukana on kolme italialaista: valkkarina timorasso-rypäleestä valmistettu La Colombera Derthona Timorasso 2017 Piemontesta, ja punkkuina ligurialainen dolceaqua sekä friulilainen schioppettino. Lisäksi on saksalainen schwarzriesling, joka tunnetaan Ranskassa pinot meunierina – yksi Champagnen kolmesta päärypäleestä. Ranskaa edustaa Pascal Bellier Cour-Cheverny 2018 Loiresta, rypäleenä romorantin.

Myös englantilainen late disgorged-kuohuva on kiinnostava (kuva: alko.fi)

Merlot on tuttu rypäle sekä Bordeaux’sta, jossa se on olennainen osa ns. bordeaux-blendiä cabernet sauvignonin ja cabernet francin kanssa, että Kaliforniasta, jossa siitä on perinteisesti tuotettu helposti juotavia hillopommeja. Molemmat alueet ovat tässä kuussa edustettuina: Château Malvat 2015 Fronsacin alueelta Bordeaux’sta, Kaliforniasta Wente Sandstone Merlot 2016, jossa merlot’n kaverina on petite sirah ja malbec -rypäleitä. Muut poiminnat ovat Australiasta, Chilestä ja Uudesta-Seelannista.

Joko mennään ostoksille?

Kulttuuri Ruoka ja juoma