Uuden vuoden kuohuvat: Pihistä, panosta tai pröystäile

Uutta vuotta ja erityisesti uutta vuosikymmentä kannattaa juhlistaa poksauttamalla auki pullollinen kuohuvaa. Poimin kolme maljannostoon sopivaa kuplajuomaa eri hintaluokissa. Maljannostoon ja muuhun seurusteluun kannattaa valita kepeitä, hedelmäisiä viinejä, jotka eivät välttämättä vaadi ruokaa seurakseen. Helpot ja hedelmäiset juomat menevät komeasti alas myös sipsien ja muun pikkunaposteltavan kanssa.

Soligo Col De Mez Prosecco Extra Dry (kuva: alko.fi)

Pihistä – Soligo Col De Mez Prosecco Extra Dry, 13,89€

Oma valintani on tänä vuonna edullinen italialainen, koska nakkien, perunasalaatin ja lasten nukuttamisen jälkeen, puoliväkisin vuodenvaihteeseen valvoneena arvokkaampi maljajuoma menisi meillä ihan suoraan sanottuna hukkaan. Nyt niin muodikkaat proseccot ovat yleisesti ottaen kevyitä, raikkaita ja hedelmäisiä ja niissä on hieman enemmän makeutta kuin cavassa tai ranskalaisissa kuohuvissa, ja ne ovat siksi helppoja ja mutkattomia juotavia. Suosittelen myös heille, jotka ottavat muutaman kaljan alle ja skoolaavat sitten rakettien käryssä muovimukeista taskulämmintä kuohuvaa! Soligo on kypsän päärynäinen, tyylipuhdas ja erittäin suunmukainen prosecco.

Nicolas Feuillatte Reserve Especial Champagne Brut (kuva: alko.fi)

Panosta: Nicolas Feuillatte Reserve Exclusive Champagne Brut, 39,99€

Shamppanja on aina tyylikäs valinta. Kuten aiemmin totesin, uuden vuoden skoolaamiseen sopii kepeä ja hedelmäinen paremmin kuin paahteinen tai muuten kehittynyt ja maanläheinen. Shamppanjaksi edullisemmasta päästä oleva Nicolas Feuillatte on varma perusskumppa, jonka mausta voi löytää mm. omenaa, sitruunaa ja briossia. ”Niku” toimii hyvin sekä muodollisemmissa että rennommissa tilanteissa.

Veuve Clicquot Magnum Champagne Brut (kuva: alko.fi)

Pröystäile: Veuve Clicquot Magnum Champagne Brut, 116,96€

Jos satut juhlimaan uuttavuotta vähän isommalla (= yli 4hlö) porukalla, magnum-pullo tekee takuuvarman vaikutuksen. WSET:illa opin shamppanjaguru Essi Avellanin luennolla, että magnum on optimaalinen pullokoko kuohujuomille, sillä isommassa pullossa viini altistuu suhteessa pienemmälle määrälle happea kuin tavallisessa nollaseiskavitosessa – molemmissa pulloissa kun on saman kokoinen kaula. Tämän takia viini oksidoituu hitaammin, ja säilyttää pidempään raikkaat primääriarominsa (eli ne hedelmäiset). Magnum on hyvä valinta myös pitkäaikaiseen säilytykseen omassa viinikellarissa.

Alkon valikoimassa on useampiakin magnum-kuohuvia (sekä vielä tästäkin isompia pullokokoja, jos haluaa räväyttää kunnon isoissa kemuissa), itse nappaisin kokeiluun Veuve Clicquot Brut, jota olen aikaisemmin maistanut vain peruspullossa. Shamppanjataloa johti pitkään Grand Dame of Champagnena tunnettu innovatiivinen pioneeri madame Clicquot, shamppanjatalon johtaja aikana jolloin naisen paikka oli kotona. Hän laajensi bisnestä ulkomaille ja kehitti mm. ensimmäisen tanssituslaitteen. ”Keltainen leski” on kypsän hedelmäinen, ja siitä voi löytää jopa tarte tatinin aromimaailmaa (voita, omenaa, karamellia).

Omassa jääkaapissani tosiaan nököttää tänä vuonna Soligo odottelemassa vuoden vaihtumista. Joko sulla on kuplat hankittuna?

Kulttuuri Ruoka ja juoma

Perjantaipullo: Kuura Ice Cider 2017

Tämän viikon Perjantaipullo on vähän erilainen kuin aikaisemmat – valitsin nimittäin tälle viikolle kotimaisen talviomenoista valmistetun jääsiiderin. Jääsiideri on makea juoma, jota tarjoillaan jälkiruokaviinin tavoin. Se sopii siis hyvin suolaisten juustojen ja erilaisten jälkiruokien kaveriksi, tai jälkkäriksi sellaisenaan. Minulle tämä juomatyyppi oli entuudestaan tuntematon, enkä ollut maistanut aiemmin muita Kuuran tuotteita. Nappasin tämän heräteostoksena, osittain mielenkiintoisen tuotteen ja osittain nätin pullon takia.

Kuura Ice Cider 2017 on siis siideri, joka on valmistettu jäätyneestä omenamehusta. Talviomenoiden puristettu mehu on saanut jäätyä ulkona pakkasessa, ja keväällä ilmojen lämmettyä talteen on otettu ensimmäisenä sulava osuus. Sokerihan madaltaa nesteen jäätymispistettä, jolloin vesi jäätyy ensimmäisenä ja sulaa viimeisenä, ja tiivis sokeri- ja aromipitoinen mehu erottuu siitä sulaessaan matalammassa lämmössä. Jos joku muistaa vielä 90-luvun Rio Cola -mehujäät, niin niistähän imettiin posket lommolla se makea siirappi, ja jäljelle jäi kalvakka jääkimpale! Sama periaate. Eisweinista eli jääviinistä valmistus eroaa siinä, että eisweinissa jäätyvät kokonaiset rypäleet, joista sitten puristetaan konsentroitunut mehu.

Kuura Ice Cider 2017 – kotimainen jälkiruokajuoma

Jääsiiderin väri muistuttaa meripihkaa. Tuoksu on voimakkaan omenainen ja yllättävän vähän viinillinen, odotin viinimäisempää tuoksua kun tätä niin suoraan verrattiin jälkiruokaviiniin. Tuoksusta tulee mieleen hyvin voimakas omenahillo tai mehu, ompun lisäksi siinä on hento kanelin vivahde (kuten luonnostaan joissain omenoissa), aivan aavistus karamellia tai toffeeta, ja pieni hento hiivaisuus. Hiivaisuus on samankaltaista kuin esimerkiksi ranskalaisissa omenasiidereissä.

Maultaan siideri on makea, mutta ei lainkaan siirappimaisen imelä, ja suutuntumaa keventää pirteä hapokkuus. Myös maussa tosi konsentroitunut omena on pääroolissa, mutta siinäkin tuntuu tuo pieni hiivan aromi ja kaneli. Kokonaisuus on raikas ja hapokas.

Varmasti oikein toimiva makupari sinihomejuustolle – ja ehdottomasti kokeilun arvoinen jos ei vaikka tykkää portviinistä. Myös kermaiset jälkiruoat kuten panna cotta tai creme brulee menisivät varmasti jääsiiderin kanssa. Jos sattuu tykkäämään hanhenmaksan ja sauternes’n yhdistelmästä, niin tätä voisi kokeilla Hauhalan hanhifarmin hanhenmaksapasteijan kanssa!

Kuva: kuuracider.fi

Kuura Ice Cideria on saatavilla Alkosta ja heidän omasta myymälästään Fiskarsista. Hintaa sillä on 27,95€

(Täytyy kertoa tässä vielä, että kun marraskuussa yhtenä WSET-päivänä jouduin lapsenhoidollisista syistä suhaamaan taksilla ympäri Helsinkiä, niin jäin suustani kiinni yhden puheliaan taksikuskin kanssa. Kuski innostui kun kerroin opiskelevani viinejä, ja kertoi pitkät pätkät omista oluen- ja siiderinpanemisistaan. Hän oli kerran vahingossa jättänyt siideritonkat pihalle ja ne olivat jäätyneet, ja keväällä sitten jatkaneet käymistä omilla villihiivoillaan. Oli kuulemma tullut hyvää siideriä. Pitäisiköhän itsekin kokeilla?)

Kulttuuri Ruoka ja juoma