AOC, DOCa ja IGT – WTF? Lyhyt katsaus viinien alkuperäsuojaan

Aloitin pari viikkoa sitten kirjoittamaan postausta viineihin liittyvästä sanastosta. Kävi aika nopeasti ilmi, että tästä tulisi ihan älytön kilometrijuttu jota kukaan ei jaksa kerralla lukea, joten pätkin sen nyt pariin osaan, tänään käsitellään Euroopan Unionin alkuperäsuojia Ranskan, Italian ja Espanjan osalta. Palataan muuhun sanastoon toisella kertaa.

AOP, AOC
AOP Mâcon La Roche Vineuse sijaitsee Burgundissa

EU:n viinimailla on omia alkuperäsuojamerkintöjä, jotka takaavat että viini on valmistettu tietyllä rajatulla alueella ja satomäärää, viljelyä sekä valmistusmenetelmiä on rajattu. Alkuperäsuojatut alueet eli apellaatiot ovat hyvin eri kokoisia, ja niitä voi olla useita sisäkkäin ja limittäin – vertaa kun maakuntien sisällä on seutukuntia, joiden sisällä on kuntia ja kaupunkeja, joiden sisällä on kaupunginosia, jotka voidaan vielä niputtaa eri tavoin, kuten Länsi-Tampere tai Itä-Helsinki. Suojat voi jakaa kahteen pääluokkaan: laajempi Protected Geographical Indication (PGI) ja spesifimpi Protected Destination of Origin (PDO).

Sivuhuomautuksena – alkuperäsuojat eivät koske vain viinejä, vaan muitakin elintarvikkeita. Olet ehkä törmännyt vastaaviin termeihin oliiviöljyn tai juustojen kohdalla!

Yksityiskohdat PGI:n ja PDO:n kohdalla vaihtelevat maiden ja alueiden välillä, mutta yleisesti ottaen PDO:t ovat pienempiä ja niillä on tiukemmat rajoitukset, jotka koskevat myös sallittuja rypälelajikkeita. Eli PDO-viinit on valmistettava omalle alueelleen tyypillisistä rypäleistä. Satomäärät ovat pienempiä, viinit on sekä viljeltävä, valmistettava että pullotettava alueella, kastelu voi olla kiellettyä, jne jne. Yksityiskohtia on mielestäni turha opetella ulkoa (ellei rupea opiskelemaan alaa kuten jotkut, heh heh).

Messo in bottiglia in zona di produzione – pullotettu tuotantoalueella

Ranska
Koska ranskalaiset ovat hyviä tekemään yksinkertaisista asioista monimutkaisia, PDO:sta käytetään rinnakkain termejä Appellation d’Origine Contrôlée (AOC), Appellation apellaation nimi Contrôlée (AC), tai Appellation d’Origine Protégée (AOP). Apellaatio voi koskea aluetta, kylää, viinitilaa (château/domaine) tai viinitarhaa. PGI:stä käytetään joko suoraa käännöstä Indication Géographique Protégée (IGP) tai perinteistä termiä Vin de Pays. Kaikki näiden ulkopuolella tuotettu on Vin de France.

JP. Chenet on luokitukseltaan IGP

Ranskassa on myös hyvin tyypillistä, että etiketissä ei kerrota rypälettä vaan pelkkä apellaatio, esimerkiksi Chablis. Ostajan oletetaan vaan tietävän, että Chablis on aina chardonnay, Pouilly-Fumé on sauvignon blanc, Bordeaux on joku blendi cabernet sauvignonia, merlot’a ja cabernet francia, ja niin edelleen. Meillä on onneksi Alko, joka kivasti kertoo rypäleet ja muun olennaisen sekä hyllynreunassa olevassa hintalapussa että omilla nettisivuillaan.

Appellation Chablis Controlée – chablis on aina valmistettu chardonnay-rypäleestä

Italia
Italiassa PGI on IGT eli Indicazione Geographica Tipica. PDO jakautuu kahteen osaan, Denominazione di Origine Controllata (DOC) ja tiukempi Denomonazione di Origine Controllata e Garantita (DOCG) jonka laadun takaa Italian valtio. Käytännössä paikallinen maatalousministeriön virkamies maistaa DOCG-viinit varmistaakseen niiden laadun. Italiassa on yleistymässä IGT:n käyttö, koska siellä on 80-luvun super-toscanalaisten jälkeen hoksattu markkinapotentiaali kansainvälisille rypäleille.

DOC -merkintä italialaisen pullon kaulassa

DOCG -merkintä italialaisen pullon kaulassa

Espanja
Espanjassa PDO jakautuu hieman Italian tyyliin kahteen osaan, mutta perusteet ovat erilaiset. Perus-PDO on Denominación de Origen (DO), ja ylempää Denominación de Origen Calificada (DOCa) -statusta voi hakea alue, joka on ollut DO vähintään 10 vuotta. Tällä hetkellä Espanjassa on kaksi DOCaa, Rioja ja Priorat. PGI:stä käytetään termiä Vino de la Tierra.

Lisäksi Espanjassa on mielenkiintoinen Vinos de Pago -apellaatio, jonka voi saada hyvälaatuinen yksittäinen tila. Käytännössä siis jos tila sijaitsee joko keskellä ei mitään (eli muiden apellaatioiden ulkopuolella) tai huonossa apellaatiossa, voi hakea itselleen Vinos de Pagoa.

Rioja on toinen Espanjan kahdesta DOCa:sta
Vino de la Tierra – löytyy useimmiten pullon takaa

Tässäpä apellaatiojärjestelmä pähkinänkuoressa!
Muillakinn EU-mailla on omat järjestelmänsä, mutta jos kaikki olisin tänne listannut niin tästä tekstistä olisi tullut pidempi kuin nälkävuosi. Saksan systeemistä kirjoitan oman juttunsa, siellä kun on erilliset luokitukset alueiden ja rypäleiden kypsyyden mukaan.

Jaksoitko lukea? 😀

Kiitokset Puutarhakadun Alkolle kun sain käydä räpsimässä kuvia pulloista – omasta kaapista ei ihan tarpeeksi kattavasti löytynyt kuvattavaa!

Kulttuuri Ruoka ja juoma Opiskelu Ajattelin tänään

WSET Level 3: Tentinjälkeisiä tunnelmia

Pari päivää tentin jälkeen on hyvä vielä purkaa siihen liittyviä jälkifiiliksiä.

Torstaina oli siis WSET-kurssin tenttipäivä, matkustin Helsinkiin puolilta päivin ja lukurauhan nimissä törsäsin ylimääräiset 6€ ykkösluokan junalippuun. Tempaisin alkumatkasta pari kupillista kahvia, että maku ehtisi kunnolla haihtua suusta ennen tentin aloittavaa maisteluosiota, ja selailin sen jälkeen läpi kurssikirjan.

Tentti tosiaan alkoi kahden viinin sokkotastingilla. Tähän oli aikaa puoli tuntia. Valkoviinistä on mahdollista saada 20 ja punaviinistä 21 pistettä. Tastingistä olen tosi varma, valkkari oli ihan selvästi jalohomeinen jälkiruokaviini joten siihen sai aromit ja flavorit takuuvarmasti oikein. Toinen viini oli simppeli, nuori punkku, itse asiassa mietittiin jälkeenpäin oliko se beaujolais 😀 Ihmettelen, jos ei läpi mene, niin hyvä flow oli tässä!

Systematic Approach to Tasting
Maistamisen ohjekaavio eli Systematic Approach to Tasting ei tokikaan saanut olla mukana tentissä

Teoriaosuudessa oli 50 monivalintakysymystä ja 100 pisteen edestä esseitä. Etukäteen varoiteltiin, että kahden tunnin aika on tiukka ja että ei varmastikaan ole mahdollista vastata kaikkiin esseekysymyksiin. Monivalinnoista kehotettiin skippaamaan kaikki, joista ei ole heti ensilukemalla varma, ettei tuhlaa niihin aikaa. No, vastasin kuitenkin kaikkiin monivalintoihin koska vääristä ei saa miinuspisteitä – eikä siellä itse asiassa ollut kuin neljä tai viisi sellaista jotka jouduin arvaamaan. Ja ehdin vastata myös kaikkiin esseisiin!

Esseekysymyksiä oli laidasta laitaan, vähän puskista tullut 25 pisteen arvoinen Tokaji-kokonaisuus jäi harmittamaan koska olin lukenut Unkari-osion aika pintapuolisesti. Siitä tuskin tulee muutamaa pistettä enempää. Muuten olin mielestäni hyvin kartalla. Yhtenä kysymyksenä oli mm. alla oleva kuva, jonka perusteella piti kertoa ja perustella miksi kyseinen viini on premium-hintainen.

Chateau cheval blanc premier grand cru classe 1990
Kuva: wine-searcher.com

Shamppanjan valmistukseen liittyvä pidempi essee oli myöskin, jotain Bordeaux’n maaperästä ja ilmastosta, ja pienempiä esseitä uuden maailman alueista. Sattui tosi hyvin että netistä lataamassani mallitentissä oli pari lähes täysin samaa kyssäriä (Central Otagon ilmastosta ja Clare Valleyn & Eden Valleyn rieslingistä), joten niistä pitäisi ainakin tulla hyvät pisteet!

Kokeet lähetetään Lontooseen tarkistettavaksi, ja tuloksia voi odotella 8-9 viikon kuluttua. Tammikuu menee siis postilaatikolla kytätessä.

Kulttuuri Opiskelu Ajattelin tänään