Lukeminen sohvalla  villasukat jalassa pötkötellen on rentouttavimpia juttuja, joita tiedän. Sateen ropistessa tai reippaan ulkoilun jälkeen se on erityisen ihanaa. Usein otan kupin teetä kaveriksi, mutta se saattaa jäähtyä siihen, kun kirja vie niin mennessään. Puhelimen laitan suosiolla vähän kauemmaksi, niin lukukokemus on rentouttavampi.

Tässä postauksessa kerron muutamista lemppareistani, joita tykkään lukea. Ehkäpä löydät niistä myös jonkun kirjan, jota haluat itse kokeilla.

1.       Lars Kepler -dekkarit, mm Nukkumatti, Hypnotisoija, Vainooja

Olin kuullut monelta, että näihin dekkareihin jää helposti koukkuun. Aloitin ensimmäistä Lars Keplerin rikosromaania heinäkuussa, ja nyt luen jo neljättä. Lars Kepler on nimimerkki, ja kirjan kirjoittaja on ruotsalainen pariskunta.

Lars Keplerin romaanit ovat helppolukuisia, mukaansatempaavia ja jännittäviä. Hurjasta 500-600 sivun määrästä ei kannata pelästyä, sillä kerronta kulkee sujuvasti ja juonenkäänteet vievät mennessään. Romaanit tulee ahmittua nopeasti.

Päähenkilönä dekkareissa on suomalaistaustainen rikoskomisario Joona Limma. Romaaneissa kerrotaan myös rikoskomisarion yksityiselämästä, mikä tuo -niin rikolliset, kuin uhrit ja komisariotkin, ennen kaikkea sympaattisen Limman lähelle.

 2. Jan-Philipp Sendkerin romaanit Sydämen lyönneissä ikuisuus ja Sydämen ääntä ei voi unohtaa

Sain kesän alussa lainaan äidiltäni Sendkerin esikoisteoksen Sydämen lyönneissä ikuisuus, ja luin sen alle kahdessa päivässä. Tarina oli niin kaunis, mukaansatempaava ja voimaannuttava, että olisin toivonut kirjan kestävän vielä vähän pidempään.

Sydämenlyönneissä ikuisuus matkustaa tarinaan Burnaan toisiaan huoltapitävästä nuoresta parista, rammasta ja sokeasta. Tarina kietoo tarinaansa taianomaisesti itämaiseen kulttuuriin kuuluvia vanhoja uskomuksia ja mystiikkaa.

Toisen kirjan ostin Berliinin reissullemme, ja luin sen lentokoneessa. Se oli aivan yhtä ihana.

Sydämen ääntä ei voi unohtaa on itsenäinen jatko-osa. Se kertoo naisjuristista, joka lähtee Burnaan veljensä luo etsimään juuriaan. Siellä hän joutuu kohtaamaan keskeneräisyyden, elämätapojen ja oman riittämättömyytensä. Kirjailija kuvaa ajatusmaailman ja mahdollisuuksien välistä kuilua toteavasti, säälimättä ja kuitenkin pieni pilke silmäkulmassa. Se ravistelee ajattelemaan; mistä saan olla kiitollinen, ja mitä minulta puuttuu.

Sydämen lyönneissä ikuisuus ja sydämen ääntä ei voi unohtaa ovat aikuisten satuja. Tarinat eivät ole imeliä tai liian vaikeaselkoisia. Sendker punoo romaaneissaan länsimaisen ihmisen kipupisteet yksinäisyydestä, merkitystä, ikuisesta suorittamisesta ja etsimisestä kauniiksi itämaisiksi tarinoiksi, jotka vievät mennessään ja puhuttelevat juuri niin kuin se itselle sopii.

3.       Jojo Moyesin romaanit

Olen lukenut Jojo Moyesin kaikki romaanit vuosien saatossa, ja aina kun uusin romaani on ilmestynyt, haluan saada sen käsiini. Tänä sykynä Moyesilta ilmestyi romaani Ole rohkea ja pääsin kirjaston varauslistalle kolminumeroiselle numerolle. Voi olla, että jos kirjaa ei ala kuulua ennen joulua, päätyy tämä joululahjatoivelistalle. Kommentoihan alle, jos olet  tämän jo ehtinyt lukea, suositteletko kirjaa!

Moyesin romaanit koskettavia kertomuksia elämästä ja ihmiskohtaloista. Jojo Moyesin esikoisromaanista Kerro minulle jotain hyvää on tehty myös ihana romanttinen elokuva. Se kertoo nuoresta naisesta, joka palkataan avustajaksi onnettomuudessa neliraajahalvaantuneelle miehelle, joka ei näe syytä elää. Jos olisit tässä on sen itsenäinen jatko-osa.

Kolmas lukemani Moyesin kirja Ne, jotka ymmärtävät kauneutta on hieman erilainen, se sijoittuu 2000-luvun lontooseen ja takautuvasti 1900-luvun alkupuolen ranskaan, kun nainen lähtee selvittämään seinällä riippuvan muotokuvan tarinaa. Jälleen Moyesin kyky kertoa ihmiskohtalosta koskettavasti ja aidosti vie mennessään.

4.       Clare Mackintosh Annon sinun mennä

Tämä oli ensimmäisiä äänikirjoja, joita kuuntelin. Ja minähän kuuntelin. Tämän tarinan jännitys imaisi minut niin valtaansa, että en kuulokkeet olivat korvilla niin kaupassa kuin bussimatkoillakin.

Annoin sinun mennä on romaani äidistä, joka on menettänyt poikansa auto-onnettomuudessa. Kirja kertoo rikostutkinnasta, ja myös inhimillisestä surusta koskettavasti. Kirjan juoni on mukaansatempaava, ja käänteitä riittää aina loppumetreille saakka.

Olen lukenut myös toisen Mckintoshin kirjan, mutta minusta tämä oli ehdottomasti parempi. Kirja löytyy äänikirjana ja myös pokkarina.

5.       Maaret Kallio Lujasti lempeä ja inhimillisiä kohtaamisia

Maaret Kallion kirjat eivät ole romaaneja, vaan psykologin pohdintaa riittämättömyyden tunteesta, vaativuudesta ja muiden ihmisten ja itsen kohtaamisesta.

Ensimmäisen Maaret Kallion kirjan Lujasti lempeä luin kirjana, ja Inhimillisiä kohtaamisia kuuntelin äänikirjana. Molemmat vaikuttivat minut syvästi, ja voin suositella kirjoja ihan kaikille. Myös poikaystäväni piti Maaret Kalliosta, jonka kuunteli suosituksestani.

Psykologi Maaret Kallio kirjoittaa isoista asioista, vaativuudesta, lempeydestä, toisen ja itsen kohtaamisesta vaikuttavan asiantuntevasti ja samalla niin selkeästi ja osuvilla esimerkeillä havainnollistaen, että jokainen pystyy ne ymmärtämään. Ja saa niistä sen, mitä tarvitsee.

Sanon aina, että yritän jokaiselta ihmiseltä oppia jotakin. Kalliolta tahtoisin oppia hänen kuuntelemisen taitonsa, taidon tuoda mielipiteitä ja omaa asiantuntijuutta esille täydellä kunnioituksella vastaanottajaa kohtaan. Mutta vielä minulla on opittavaa.

Kommentoihan alle sun lukuvinkkejäsi, niin laitan kirjastoon varauksen! Paina sydäntä postauksen ylhäällä, jos sait postauksesta kirjavinkin, jota aiot kokeilla!

Rakkaudella,

Ida