Kesän kirjastolainat
Minulla on aina puhelimen muistiossa ja kuvakaappauksissa tallessa kirjoja, jotka haluaisin lukea. Jotkin niistä ostan, jotkin kuuntelen äänikirjana, mutta useimmat varaan tai haen kirjastosta. Kirjastossa vaeltelun viehätykselle harva asia vetää vertoja, vaikka siellä olisikin valmiin listan kanssa. Eilen mukaani kotiin matkasivat nämä teokset:
1. Gilgamesh (suom. Jaakko Hämeen-Anttila). Kun aikoinani (eli tasan 20 vuotta sitten) luin kirjallisuuden pääsykokeisiin, valintakoekirjasta jäi mieleeni tieto Gilgameshistä maailman vanhimpana eepoksena. Hämeen-Anttilan suomennoksen ansiosta pääsen nyt tutustumaan tuohon 3 000 vuotta vanhaan kertomukseen.
Alkusanat: ”Hän, joka syvyydet näki, maan juuretkin, / kaiken tiesi, ymmärsi kaiken! / Gilgamesh, joka syvyydet näki, maan juuretkin, / kaiken tiesi, ymmärsi kaiken!”
2. Erling Kagge: Kaikki mitä olen oppinut naparetkilläni. Mukavassa sohvannurkassani tykkään lukea äärimmäisistä seikkailuista niin vuorilla kuin etelänavallakin, ja siksi muistiooni tallentuu niihin liittyviä kirjoja. Kagge on käynyt Mount Everestillä, pohjoisnavalla sekä etelänavalla. Teoksen takakansi viittaa filosofiseen otteeseen, mutta toivottavasti mukana on myös jotain konkreettista.
Alkusanat: ”Kun ulkona tulee kylmä, tiedän helpon tavan lämmitellä: panen anorakin hupun päähän, suljen vetoketjun kaulaan asti ja lisään vauhtia.”
3. Michael Pollan: Toinen luonto — puutarhurin oppivuodet. Pollan osti vaimoineen rähjäisen maatilan, jossa aloitteleva puutarhuri joutui miettimään koko luontosuhteensa uusiksi. Kirja on lukupinossani, koska sekä Pollan että puutarhanhoito kiinnostavat. Olen lukenut Pollania aiemminkin, ja tiedän tämän osaavan kirjoittaa hyvin. Toinen luonto on lukulistan kärjessä.
Alkusanat: ”Ensimmäisestä puutarhastani kukaan aikuinen ei saanut koskaan tietää, vaikka se sijaitsikin neljänneseekkerin kokoisen esikaupunkitontin takapihalla.”
4. Evelyn Waugh: Mennyt maailma. Takatekstin mukaan teos on ikivihreä romaani rikkaan aatelisperheen elämästä ”vanhan hyvän ajan iloisessa Englannissa”. Muuta juonesta ei sitten selviäkään. Kirja oli kuvakaappauksissani — jokin kirjagramtili on ilmeisesti onnistunut myymään teoksen hyvin.
Alkusanat: ”’Olen ollut täällä ennenkin’, sanoin; olin ollut siellä ennenkin; ensiksi Sebastianin kanssa yli kaksikymmentä vuotta sitten eräänä pilvisenä kesäkuun päivänä, kun ojat olivat valkoisenaan mesiangervoa ja ilmassa leijuivat raskaina kaikki kesän tuoksut.”
5. Jean Hegland: Suojaan metsän siimekseen. Kun Pohjois-Amerikan yhteiskuntarakenne romahtaa, sähköä tai bensaa ei enää ole, kaupat on ryövätty tyhjiksi ja virustaudit leviävät. Orvoksi jääneet tytöt joutuvat selviytymään omin neuvoin, ja heille jää vain yksi vaihtoehto: paluu luontoon. (Ai että, tämä kiinnostaa! Saattaa mennä Pollanin ohi.)
Alkusanat: ”On outoa kirjoittaa nämä ensimmäiset sanat, aivan kuin kumartuisin kaivon ummehtuneeseen hiljaisuuteen ja näkisin omien kasvojeni kurkistavan vedestä — kovin pieninä ja niin vieraasta kulmasta, että pelästyn käsittäessäni kuvajaisen omakseni.”
6. Sarah Dunant: Kurtisaanin vuoteessa. Historiallinen romaani Rooman kauneimmasta kurtisaanista, Fiammetta Bianchinista. 1500-luvun ajankuva kiehtoo, ja paksu kirja povaa mahdollisuutta uppoutua toiseen aikaan ja paikkaan.
Alkusanat: ”Emäntäni, Fiammetta Bianchini, nyppi juuri kulmakarvojaan ja nipisteli huuliaan saadakseen niihin väriä, kun mahdoton tapahtui ja Pyhän saksalais-roomalaisen keisarikunnan armeija ampui aukon Jumalan ikuisen kaupungin muuriin, ja aukosta tulvi sisään loputon joukko nälkiintyneitä ja puolivilliintyneitä miehiä, joiden mielessä oli vain ryöstely ja väkivalta.”
7. Dodie Smith: Linnanneidon lokikirja. Teos kertoo vanhassa linnassa asuvasta perheestä, jonka rahat alkavat olla lopussa. Kirjaa verrattiin Jane Austeniin ja suorastaan hehkutettiin kirjasomessa, joten kiinnostuin.
Alkusanat: ”Kirjoitan tätä keittiön pesualtaassa.”
8. Mari Mörö: Kukkanuottasilla. Koska olen hurahtanut puutarhurointiin. Joskus kuuntelin Mörön puutarhapakinoita äänikirjana, mutta en oikein innostunut. Toivon, että ne toimivat paremmin luettavassa muodossa.
Alkusanat: ”Kaltaiseni kukkahullun luo kannattaa tulla mahdollisimman myöhään, iltayhdeksän jälkeen.”
Onko joukossa omia suosikkejasi? Mistä sinä aloittaisit lukemisen?