Kaikki elokuvat eivät voi olla sataprosenttisesti laatuleffoja, ja mukaan mahtuu niitäkin, jotka ovat reilusti alle keskiverron. Monentasoisiin elokuviin mahtuu hölmöyksiä, ja jos filkka on muuten hyvä, typeryys harmittaa. Heikko leffa taas on heikko muutenkin. Mutta miten ihmeessä alla olevat epäjohdonmukaisuudet ja jopa mahdottomuudet tuntuvat toistuvan teoksesta toiseen?

1. Joku tai jokin jahtaa henkilöä esimerkiksi asuinalueen läpi. Henkilö juoksee autotietä eteenpäin ja pysyttelee tiukasti keskellä tietä mahdollisimman näkyvästi, vaikka poikkeamalla piiloon vaikkapa pihapensaan tai autotallin taakse saisi etumatkaa takaa-ajajaan.
2. Henkilö pakenee moottoriajoneuvoa, koiraa, dinosaurusta tai muuta petoeläintä, eikä jahtaaja saa tätä kiinni. Todellisuudessa jo pelkästään koira tavoittaisi ihmisen muutamassa sekunnissa, joten miten on mahdollista, että auton ja ihmisen välinen matka lyhenee vain vaivoin?
3. Kun peto, alien tai hirviö saa ihmisen kiinni, se pysähtyy karjumaan henkilön naaman eteen. Hampaat paljastuvat ja sylkijanat roikkuvat. Samalla monsterihuuto mahdollistaa sen, että päähenkilö saa pujahdettua pakoon tai tämän apuri ehtii aseen kanssa hätiin. Leijonat tai gepardit tuskin saisivat tällä tekniikalla paljon saalista luonnossa.
4. Auto tulee tyhjästä kylkeen. Henkilö ajaa autoa tai astuu kadulle ja pum! Se oli siinä. Kukaan ei nähnyt eikä kuullut mitään. Jotenkin vielä hyväksyn juonenkäänteen kaupunkioloissa, mutta eräässä elokuvassa ajettiin amerikkalaista maantietä paikassa, jossa oli täydellinen näkyvyys silmänkantamattomiin, ja silti risteys pääsi yllättämään sekä kuskin että ilmeisesti paikalle teleportanneen toisen auton kuljettajan.
5. Kun henkilö sanoo saarella tai muussa suljetussa paikassa, että ”haluan olla yksin”, vaikka sarjamurhaaja on juuri tappanut tämän ystäviä, epäuskottavuus on huipussaan. Minkäänlainen ajatustenselvittely omassa rauhassa ei tulisi oikeasti mieleen yhdellekään elämästään tykkäävälle ihmiselle, kun murhaaja on vapaalla jalalla ja ympärillä vain synkkää metsää.
6. Henkilö on juuri onnistunut pysäyttämään murhaajan vaikkapa paistinpannulla pamauttamalla. Luonnollisesti hän kääntää selkänsä murhamiehelle ja alkaa soitella! Jos jotain olen oppinut kauhuelokuvista, se on se, että päällekarkaaja on tehtävä toimintakyvyttömäksi. On varmistuttava siitä, että murhaaja ei enää nouse, vaikka se olisikin hätävarjelun liioittelua. Toki joissain leffoissa pahis on niin kovis, että selviää sekä ammuskelusta, puukotuksesta, tulipalosta, happohyökkäyksestä että hukkumisesta.

Nämä epäkohdat olisi helppo korjata, ja kun tapahtumat olisivat uskottavampia, myös elokuva olisi parempi ja jännittävämpi. Kutsukaa vain minut sinne ammattikäsikirjoittajatiimiinne!

(Kuva: ArtTower. Pixabay.)