Sanomalehti Keskisuomalainen kokosi aikoinaan listan sadasta kirjasta, jotka jokaisen olisi hyvä elämänsä aikana lukea. Tsekkasin, mitä tähän ikävuoteen mennessä on tullut luettua.

Luetut ovat lihavoituina.

1.Mika Waltari – Sinuhe Egyptiläinen. Tästä klassikosta tykkäsin hurjasti. Luin sen englanninkielisenä ennen englannin yo-kirjoituksia, vaikka jossain vaiheessa tajusin, että jos olisin halunnut kehittää kielitaitoani kirjoituksia varten, minun olisi kannattanut lukea enkuksi koko lukion ajan eikä vain yhtä romaania.

2.J.R.R. Tolkien – Taru sormusten herrasta. Luettu joskus 8-vuotiaana. Alkupuoli tuntui silloin jännittävämmältä kuin loppu. Ehkä joskus voisi lukea uudestaan, joskus sitten ysikymppisenä…

3.Väinö Linna – Tuntematon sotilas. Luin ysillä kaverin suosituksesta ja tykkäsin, tykkäsin, tykkäsin! Pitäisi ehdottomasti lukea uudestaan näin aikuisena. Kielitieteilijänä saisin nyt varmasti vielä enemmän irti esimerkiksi käytetyistä murteista, mutta dialogi olisi varmasti nautittavaa muutenkin toisellakin lukukerralla.

4.Aleksis Kivi – Seitsemän veljestä. Luettu yliopistossa osana kirjallisuuden opintoja. Uskaltauduin silloin sanomaan, että Kivi on yliarvostettu ja klassikoiden listalla vain, koska veljesromaani on ensimmäinen suomenkielinen kaunokirja. En tiedä, mitä nyt ajattelisin.

5.Väinö Linna – Täällä Pohjantähden alla 1-3. Ykkösosa kuunneltu äänikirjana. En erityisemmin arvostanut lukija Veikko Sinisaloa, joka muutti liikaa ääntään henkilöiden mukaan.

6.Agatha Christie –  10 pientä neekeripoikaa / Eikä  yksikään pelastunut. Yksi parhaista suljetun paikan mysteereistä! Harmittaa ikuisesti, että muistan murhaajan enkä voi ikinä enää saada samanlaista elämystä kuin ensimmäistä kertaa lukiessa.

7.Fjodor Dostojevski – Rikos ja rangaistus. Huh, yritin kahlata kerran, mutta Dostojevskin kieli on vain niin raskasta, että en päässyt kovin pitkälle. Sama ilmiö on ollut muidenkin herran kirjojen kohdalla.

8.Anne Frank – Nuoren tytön päiväkirja. Tämä koskettava teos pitäisi jokaisen lukea. Jotta muistaisimme.

9.Douglas Adams – Linnunradan käsikirja liftareille. Olen nähnyt vain elokuvan, eikä leffan huumori oikein uponnut minuun. Liikaa outouksia.

10.Astrid Lindgren – Veljeni Leijonamieli. Olen lukenut joskus ihan lapsena. Ei erityisiä muistoja, mutta myönteinen mielikuva.

11.Antoine de Saint-Exupéry – Pikku Prinssi. Luin tänä vuonna enkä oikein ymmärrä tämän klassikon viehätystä. Kirjan sanoma ei ole oikein terävä — se on ehkä jopa vähän lattea.

12.J.K. Rowling – Harry Potter -sarja. Luen parhaillaan sarjaa toista kertaa läpi ja olen juuri nyt viimeisessä, seitsemännessä osassa. Nerokkaita kirjoja, vaikkakin Rowlingin moukkamaisten mielipiteiden ryvettämiä.

13.Gabriel García Márquez – Sadan vuoden yksinäisyys. Luin joskus, kun minulla oli klassikkokausi. Voi olla, että dekkareiden yksinkertaistama mieleni ei enää nauttisi teoksesta, mutta silloin pidin.

14.George Orwell – Vuonna 1984.

15.Veikko Huovinen – Havukka-ahon ajattelija

16.Elias Lönnrot – Kalevala. Upea kirja! Suosittelen lukemaan tai vaikka kuuntelemaan äänikirjana. Olen kirjoittanut Kalevalasta täällä.

17.Jane Austen – Ylpeys ja ennakkoluulo

18.Sofi Oksanen – Puhdistus

19.Astrid Lindgren – Peppi Pitkätossu

20.Mihail Bulgakov – Saatana saapuu Moskovaan. Kuuntelin automatkoilla ja pidin, vaikka luulen, että satiiri meni enimmäkseen ohi.

21.Richard Bach –  Lokki Joonatan

22.Umberto Eco – Ruusun nimi

23.Tove Jansson – Muumipeikko ja pyrstötähti. Tätä en ole vielä lukenut, muita Muumi-kirjoja kyllä.

24.J. & W. Grimm – Grimmin sadut I-III. Muistelen, että meillä oli lapsuudessa paksu keltainen kirja, jossa oli Grimmin satuja.

25.Dan Brown – Da Vinci -koodi

26.Enid Blyton – Viisikko-sarja. Yritin lukea näitä, mutta eivät jotenkin yltäneet Neiti Etsivien tasolle. (:D)

27.Anna-Leena Härkönen – Häräntappoase

28.Ernest Hemingway – Vanhus ja meri. Olen lukenut Hemingwaylta klassikkokaudellani Kirjavan sataman. Pidin kohtuullisesti, mutta enää en aio härkätaisteludiggari-Hemingwayhin koskea pitkällä tikullakaan.

29.Goscinny – Uderzo – Asterix-sarja. Olen lukenut pätkiä sieltä täältä.

30.John Irving – Garpin maailma. En pahemmin perustanut Garpin touhuista. Kirjasta tuntui puuttuvan punainen lanka ja draaman kaari kokonaan. Pidin enemmän Irvingin Oman elämänsä sankarista.

31.Louisa May Alcott – Pikku naisia. Ihanuuksien ihanuus!

32.Victor Hugo – Kurjat

33.C.S. Lewis – Narnian tarinat

34.A.A. Milne – Nalle Puh

35.Henri Charriete – Vanki nimeltä Papillon

36.Alexandre Dumas – Kolme muskettisoturia. (Dumas’lta luettu Kamelianainen.)

37.Emily Bronte – Humiseva harju.

38.William Golding – Kärpästen herra. Ahdistava mutta todella hyvä!

39.Juhani Aho – Rautatie. Hupaisa nykypäivän näkökulmasta katsottuna, mutta ei voi mitään, Matin ja Liisan elämä ei ole kovin kiinnostavaa. Aholta olen pitänyt enemmän Papin tyttärestä ja Papin vaimosta.

40.Leo Tolstoi – Anna Karenina

41.Frank McCourt – Seitsemännen portaan enkeli

42.Arthur C. Clarke – Avaruusseikkailu 2001

43.J.D. Salinger – Sieppari ruispellossa. Olisihan tämä klassikko, mutta ei houkuttele kielellisesti eikä tarinallisesti.

44.Charlotte Brontë – Kotiopettajattaren romaani. Klassikkojen klassikko!

45.Kurt Vonnegut – Teurastamo 5

46.Isaac Asimov – Säätiö

47.Aapeli – Pikku Pietarin piha

48.Leo Tolstoi – Sota ja rauha. Tämä on lukulistalla ”jonain päivänä” ihan siksi, että pidin Anna Kareninasta kovin.

49.Mauri Kunnas – Koiramäen talossa

50.Margaret Mitchell – Tuulen viemää. Yksi niistä teoksista, joita ei voinut laskea käsistään! Luin loppuun kertaistumalta ja menetin jotkut yöunet. Ennakko-oletukset karisivat, sillä olin kuvitellut Scarlettin ja Rhettin rakkaustarinan olevan hieman erilainen.

51.Nikolai Gogol – Kuolleet sielut

52.Albert Camus – Sivullinen

53.Kirsi Kunnas – Tiitiäisen satupuu. Iki-ihana!

54.Hergé – Tintti-sarja. En ole varmaankaan kokonaisia albumeja lukenut. Olen käsittänyt, että Tintit eivät ole oikein kestäneet aikaa, mitä tulee muihin kulttuureihin, joten en ehkä tule koskaan lukemaankaan.

55.Miquel Cervantes – Don Quijote

56.Eduard Uspenski – Fedja-setä, kissa ja koira

57.Mark Twain – Huckleberry Finnin seikkailut

58.Johanna Sinisalo – Ennen päivänlaskua ei voi

59.Herman Hesse – Lasihelmipeli

60.Günther Grass – Peltirumpu

61.Jostein Gaarder – Sofian maailma

62.Leon Uris – Exodus

63.Lucy M. Montgomery – Pieni runotyttö. Rakastettu tyttökirja. <3

64.Ilmari Kianto – Punainen viiva. Kuului kirjallisuuden opintoihin, mutta ei jättänyt muistikuvaa.

65.Franz Kafka – Oikeusjuttu. Sain ylioppilaslahjaksi ”Jokaisen uskottavan kirjallisuuden opiskelijan pitää lukea tämä”-saatesanoilla. <3 Meni suoraan sanottuna paljon ohi.

66.Guareschi Giovanni – Isä Camillon kylä

67.Lewis Caroll – Liisan seikkailut ihmemaassa

68.John Steinbeck – Eedenistä itään

69.Kari Hotakainen – Juoksuhaudantie

70.Paulo Coelho – Istuin Piedrajoen rannalla ja itkin

71.Jules Verne – Maailman ympäri 80 päivässä

72.Risto Isomäki – Sarasvatin hiekkaa

73.Jaroslav Hasek – Kunnon sotamies Svejk maailmansodassa

74.Giovanni Boccaccio – Decamerone

75.Oscar Wilde – Dorian Grayn muotokuva

76.Milan Kundera – Olemisen sietämätön keveys

77.Homeros – Odysseia

78.Peter Hoeg – Lumen taju

79.Arthur Conan Doyle – Baskervillen koira

80.William Shakespeare – Hamlet

81.Eino Leino – Helkavirsiä-sarja (jep, ne kirjallisuuden opinnot taas)

82.Stieg Larsson – Miehet, jotka vihaavat naisia

83.Yrjö Kokko – Pessi ja Illusia

84. Thomas Harris – Uhrilampaat

85.Raymond Chandler – Syvä uni

86.Jean M. Untinen-Auel – Luolakarhun klaani

87.Deborah Spungen – Nancy

88.Stephen King – Hohto

89.Laura Ingalls Wilder – Pieni talo preerialla

90.Laila Hietamies – Hylätyt talot, autiot pihat

91.Aino Suhola – Rakasta minut vahvaksi

92.Aleksandr Solzhenitsyn – Vankileirien saaristo

93.Mikael Niemi – Populäärimusiikkia Vittulajänkältä

94.Timo K. Mukka – Maa on syntinen laulu

95.Juha Vuorinen – Juoppohullun päiväkirja

96.Kjell Westö – Missä kuljimme kerran

97.Veijo Meri – Manillaköysi

98.Maria Jotuni – Huojuva talo. Ahdistava, upea, raivostuttava — siis todella tunteita herättävä romaani! Jossain vaiheessa alkoi rasittaa toisto ja se, että tilanne ei edennyt mihinkään. Pahoinpitelevä aviomies oli luonnollisesti hirviö, mutta myös päähenkilön käytös alkoi suututtaa. Tämä kun olisi saanut apua, mutta mieluummin altisti itsensä lisäksi myös lapsensa väkivallalle.

99.Juha Itkonen – Anna minun rakastaa enemmän

100.Jan Guillou – Pahuus. Loistava, mutta toisaalta absurdin väkivaltainen kirja. Väkivaltaa on siis teoksen ihan jokaisessa hetkessä. Siksi kirjan nimi lieneekin Pahuus.

46/100 luettu. Mikä on sinun lukemasi? (Ihan leikkimielisesti.)