Vuosi kuvina
Olen muistellut mennyttä vuotta jo kahden postauksen verran (Vuoden 2024 parhaat kirjat ja Kirjavuosi tilastoina) mutta jatkan edelleen.
Selailin kameran rullaa ja totesin, että kaikenlaista ihanaa on viime vuoteen kuulunut, mutta on hyvin paljon hetkiä, joista ei ole otettu kuvaa. Usein puhelin on laukussa, kun olen seurassa, ja ne hetket on ikuistettu vain mieleeni. Aion jatkaa samalla linjalla, mutta ehkä kännykän voi jatkossa kaivaa hetkeksi esiin, jotta muiston saisi säilymään myös kuvallisessa muodossa.
Vuosi 2024 oli enimmäkseen hyvää arkea, mutta sain myös ilokseni kutsuja hauskoihin juhliin. Kokeilin ensimmäistä kertaa pakohuonepeliä ja aloitin syksyllä tauon jälkeen taas crossfit-salilla käymisen.
Mitä muuta? Valitsin jokaiselta kuukaudelta kuvamuiston, jonka parissa voin viivähtää hetken ja antaa sitten tilaa vuoden 2025 uusille seikkailuille.
Tammikuussa kävimme herkuttelemassa Porvoon Vår-ravintolassa. Kokemus oli kaikin puolin hyvä ja rento, ja saimme mahtavia makuelämyksiä.
Helmikuussa kuljin vanhan opinahjoni ohi, kun olin matkalla katsomaan Ascanio in Alba -oopperaa Suomalaiselle musiikkikampukselle. Tuossa Jyväskylän yliopiston yhdessä kauneimmista rakennuksista tuli istuttua monet luennot!
Maaliskussa sai ihmetellä vanhaa Jyväskylää Aalto2-museossa. Usein vietän aikaa ystävien kanssa kahvittelemalla tai syömällä, mutta tällä kertaa menimme museoon, ja se oli hauskaa.
Huhtikuussa oli ystäväni kirjajulkkarit, joihin minulla oli kunnia osallistua. Kirjoitin teoksesta täällä.
Toukokuussa juhlin väitöskaronkkaa. Silmät kostuivat, kun ystäväni asteli väitöstilaisuuteensa. Yöllinen Helsinki oli kaunis.
Kesäkuussa kiersimme Mustilan arboretumissa. Alppiruusujen parhain kukinta-aika oli ohi, mutta alppiruusupuistossa kävely on muodostunut jo vuosittaiseksi perinteeksi.
Heinäkuussa vierailin Tiluksilla. Oli hauskaa nähdä somesta tutut eläimet luonnossa. Ne olivat hyvin tottuneita ihmisiin, isäntäväki oli leppoisaa ja ladossa tarjotut sämpylät superhyviä.
Elokuussa toteutettiin pieni matka Vainikkalaan ja Pulsan asemalle. Päiväreissut virkistävät mieltä siinä missä pidemmätkin.
Syyskuussa taidettiin vain chillata.
Lokakuussa olin maalimiehenä pelastuskoirien harjoituksessa. Uusia kokemuksia on hauska saada, tämäkin oli ensimmäinen kerta tätä lajia. Tässä mökissä odottelin etsijöitä.
Marraskuussa tutustuttiin meille uuteen Kammarmäen luontopolkuun, jossa oli todella kaunista. Reitti tarjosi sopivasti myös kuntoilua.
Joulukuussa tein soolomatkan Helsinkiin. Kävin Lie Mi -ravintolassa syömässä ja katsomassa Huomenna hän tulee -näytelmän.
Kiitos vuodelle 2024, olit hyvä!