Anna Janssonin Maria Wern -uutuus pohtii eettisiä kysymyksiä
Maria Wern -sarjan uusin osa Kuolon kosketus ei ole vain murhajännäri. Se myös muistuttaa lukijoitaan siitä, että vain pieni osa raiskauksista ilmoitetaan ja vielä pienempi osa johtaa tuomioon. Teos kysyy: jos oikeuslaitos ei saata rikoksentekijöitä vastuuseen, voiko tavallinen ihminen ryhtyä tuomariksi? Mitä siitä seuraa? Entä jos joku läheisesi olisi syytettynä raiskauksesta, kumpaa uskoisit, epäiltyä vai syytteen esittäjää?
Kuolon kosketuksessa kuvaillaan vastenmielisiä miehiä ja heidän vastenmielisiä rikoksiaan, joita he ovat saaneet toteuttaa jopa vuosikymmeniä. Joku, joka uskoo miesten ansaitsevan rangaistuksensa, alkaa tappaa ja silpoa raiskaajia. Suljetussa Facebook-ryhmässä vedetään viiva seksirikollisen nimen yli aina, kun tämä on saanut ansionsa mukaan.
Sitten tappolistalle päätyy eräs Maria Wern -sarjan vakiokaartiin kuuluva mies, jota syytetään raiskauksesta.
Tässäkin kohtaa lukijalla on pohdinnan paikka. Miten minä reagoisin, jos läheiseni olisi syytösten kohteena? Todennäköisesti en uskoisi väitteitä — miten voisinkaan? Lähipiirini miehet ovat kunnon tyyppejä.
Tiedostan kyllä, että ongelma raiskaustapausten ilmoittamisessa on juuri se, että uhria ei uskota. Tämä puolestaan korottaa kynnystä mennä poliisin puheille, vaikka sana sanasta -tilanteessa ainakin tiedostavien piirien sosiaalinen media uskoo naista melko automaattisesti. Tuomioistuin tarvitsee kuitenkin pitävät todisteet, jotta rangaistus voidaan määrätä.
Oikeuden päätökset eivät aina kohtaa kansan oikeustajua, ja rikollinen voi päästä livahtamaan veräjänraosta. Jos joku sitten päättää kostaa raiskaajalle ja pedofiilille, ihmisten sympatiat saattavat olla tappajan puolella: oikeus toteutui.
Mutta viranomaisten ja vigilanttien oikeudenjaossa on eronsa: jälkimmäisille verenhimoon saattaa riittää pelkkä huhu. Kun ihminen lähtee raivon vallassa ilman harkintaa heiluttamaan asetta, sillä voi olla kohtalokkaat seuraukset (kuten mm. pizzagate osoittaa).
Maria Wernin kautta tarkastellaan muissakin sarjan dekkareissa erilaisia teemoja, kuten esimerkiksi kodin ja työn yhdistämistä, lapsenkaipuuta, geeniteknologian uhkaa ja internetin suojattomuutta. Anna Janssonin pätevä tyyli ei petä, vaikka kirjasarjaa on julkaistu jo yli 20 osaa. Kuolon kosketus tutkailee oman käden oikeutta, naisen oikeutta koskemattomuuteen ja sitä, miten käy, kun rajoja ei kunnioiteta.