Elizabeth Macneal: Circus of Wonders
Elizabeth Macnealin Circus of Wonders kuljettaa lukijansa friikkisirkuksen maailmaan, jossa joutuvat kärsimään sekä niin sanotusti poikkeavat ihmiset että näytöseläimet.
Jasper Jupiter on loistava showmies, sirkuksenomistaja, joka kerää huomaansa jättiläiset, parrakkaat naiset, kääpiöt ja elävät luurangot. Hän ei tosin pelkästään kierrä esittelemässä luonnonoikkujaan, vaan nämä myös esiintyvät. Sirkusteltat vetävät katsomot täyteen joka ilta, ja kummajaisten lisäksi yleisö saa ihmetellä eksoottisia eläimiä. Herkkä lukija voi pahoin ajatellessaan pienissä kuljetusvaunuissa edestakaisin ravaavia leijonia ja kauas luontaisesta elinympäristöstään kuljetettuja merileijonia, norsuja joiden korvalehdet ovat repeytyneet väkivaltaisen kohtelun seurauksena.
Eikä siinä vielä kaikki. Jasper vuokraa työntekijöitään myös yksityisiin illanistujaisiin, joissa hienot herrat ja rouvat voivat nauraa omituisuuksille osana illallista. Ihmisten empatiakyvyn puute ei koskaan lakkaa hämmästyttämästä.
Tähän joukkoon liittyy pienessä kylässä kasvanut Nell, leopardityttö, jonka iho on täynnä syntymämerkkejä. Nellin isä myy tyttärensä Jasperille, ja loppujen lopuksi tyttö suhtautuu kidnappaukseensa yllättävän tyynesti. Kotikylässä hän oli ulkopuolinen, sirkuksessa hän on tähti.
”Omiensa joukossa” Nell saa ystäviä ja rakastuu Jasperin veljeen Tobyyn, joka joutuu kahden tulen väliin: menneisyydessä on tapahtunut jotain, minkä vuoksi hänen on oltava veljelleen ikuisesti uskollinen, mutta samaan aikaan tunteet Nelliä kohtaan repivät häntä toisaalle. Myös Jasper joutuu tekemään ratkaisunsa: miten pitää esityksen päätähden loiste himmeämpänä kuin omansa? Miten toimia veljen kanssa, joka alkaa hivuttautua varjosta valokeilaan?
Circus of Wonders on kirja mustasukkaisuudesta, yhteen hitsautuneista veljeksistä ja siitä, miten ihmissuhteissa toinen rakastaa toista enemmän, ja siitä, millaisen vallankäytön mahdollisuuden asetelma tarjoaa. Kirja on kertomus mahdottomasta valinnasta kahden rakkaan välillä, kuvaus esiintymisen palosta ja suuruudenhulluudesta, jota Nellin esiintyessään käyttämät siivet symboloivat: miten lähelle aurinkoa voi lentää palamatta?
Kirjan tapahtumat sijoittuvat 1800-luvulle, ja on lohdullista ajatella, että kummajaissirkukset ovat jääneet historiaan. Useissa maissa myös eläimet on kielletty sirkuksissa, mikä on erinomaista. Nykyiset eläinsirkukset ovat puolustaneet eläinten käyttöä sillä, että esiintyminen ja koulutustilanteet ovat niille aktivointia ja aivojumppaa. On kuitenkin tutkittu, että sirkuseläimet harjoittelevat ja esiintyvät maksimissaan yhdestä yhdeksään prosenttia ajastaan, ja lopun ajan ne viettävät häkissään. Monissa maissa eläimiä myös koulutetaan edelleen väkivalloin.
Kauas on tultu 1800-luvulta, mutta siltikään ei kovin kauas. Toisten asemaan asettuminen on edelleen monelle hyvin vaikeaa.