Rakas Evan Hansen — Broadwayn huippuhitti Suomessa
Hei Evan Hansen! Tästä päivästä tulee huippupäivä, ja nyt kerron miksi…”
Evan Hansen (Petja Pulkkinen / Julius Suominen) on erilainen, yksinäinen poika. Hänen on vaikea toimia sosiaalisissa tilanteissa: kömpelöille keskustelunavauksille nauretaan tai niitä ei ymmärretä. Terapeutti on suositellut Evania kirjoittamaan tsemppikirjeitä itse itselleen, ja niin Evan tekeekin.
Eräs kirje päätyy kuitenkin vääriin käsiin, Connor Murphylle (Niki Rautén), jota tämän sisko Zoe (Riikka Riikonen) luonnehtii psykopaatiksi. Connor on helposti kiivastuva, väkivaltainen poika, joka Evanin tapaan on jäänyt ilman ystäviä. Kun Connor tekee itsemurhan, tämän taskuun jäänyt kirje tulkitaan jäähyväisviestiksi Evanille.
Evan ei saa paljastetuksi totuutta, joten hän joutuu hätävalheiden pyörteeseen, jossa mukana ovat Connorin surevat vanhemmat, Zoe ja tekaistua sähköpostinvaihtoa tehtaileva perhetuttava Jared (Samuli Pajunen) — Evan kun menee väittämään, että Connor ja hän olivat salaisia ystäviä, jotka viestittelivät ahkerasti.
Musikaalissa on huumoria ja koskettavuutta. Nuorten yksinäisyys surettaa, ja itsemurha on surkea kuolinsyy. On surullista, että toiset jäävät ulkopuolelle ja vasta kuoleman jälkeen hylkiöstä tulee kiinnostava. Connorin muisteluun keskittyvä projekti osoittaa lukiolaisten tekopyhyyden: jokaisella on liikuttava somepäivityksensä tehtävänä, vaikka ei oikein muistaisi, onko koulun penkkiä kulutettu yhdelläkään yhteisellä kurssilla.
Karusta lähtökohdasta huolimatta esityksessä on hauskuutta. Evan joutuu koomisen kiusallisiin tilanteisiin keksiessään valheita selvitäkseen edellisistä valheista. Ilkeä perhetuttu Jared on roolihahmona mainio vastapari kiltille Evanille.
Musiikki toimii lavalla, vaikka kappaleita on loppujen lopuksi yllättävän vähän. Musikaali ei todellakaan ole läpisävelletty vaan hyvinkin dialogivetoinen. Evanin ääni ei aina soi ihan puhtaasti, mutta mielellään ajattelisi sen vain ilmentävän Evanin epävarmuutta ihmisenä.
Lavastukseen on tuotu nykyaika mukaan tyylikkäästi. Iso osa nuorten elämästä tapahtuu netissä, joten myös yleisö näkee kännykkäruudut, emojit ja viraalit ilmiöt reaaliajassa. Liikuteltavat lavasteet ilmaisevat milloin Evanin kotia, milloin koulua ja milloin Murphyn perheen taloa. Lähes joka kohtauksessa mukana oleva Evan siirtyy miljööstä toiseen muutamalla harppauksella.
Oli kiinnostavaa nähdä Rakas Evan Hansen lavalla. Olin lukenut sen aiemmin Val Emmichin, Steven Levensonin, Benj Pasekin ja Justin Paulin romaaniversiona ja pitänyt myös siitä. Muistelen kirjan loppupuolen olleen hieman tyhjäkäyntiä, mutta musikaalin intensiteetti säilyi myös väliajan jälkeen. Voin kuitenkin suositella lämpimästi sekä kirjaa että Helsingin kaupunginteatterin esitystä!