Satokauden ruokaa, skonsseja ja kauneudenhoitoa
Mitä hyvinvointiin tarvitaan? Terveellistä ruokaa, vähän epäterveellisempää mutta herkullista ruokaa sekä hieman hemmottelua. Sanoisin, että alkuvuoteni on tässä suhteessa ollut ihan onnistunut. Seuraavana kirjabloggaajan ruoka-, brunssi- ja kauneusvinkit!
Syö satokauden mukaan
Ostin Satokausikalenterin puutarhaversion, jossa on sesonkikasvisten lisäksi puutarhan vuodenkierto. Olen pyrkinyt maistamaan jokaista satokausikasvista, joka vain on lähikaupasta löytynyt, ja olen syönyt muutaman kuukauden aikana monipuolisemmin ja ehkä myös ekologisemmin kuin tavallisesti. Olen tehnyt kivoja uusia löytöjä, kuten keltaisen kiivin, joka ei aiheuta samanlaista kipristelyä suussa kuin vihreä, mutta olen myös ihmetellyt joidenkin sitrushedelmien hyötysuhdetta: esimerkiksi pomelossa on enemmän kuorta kuin itse hedelmää.
Tammi-maaliskuun aikana olen herkutellut muun muassa näillä maan ja puun antimilla: appelsiini, greippi, hunajapomelo, klementiini, omena, suklaa-appelsiini, sweetie, veriappelsiini, -greippi ja -mandariini, inkivääri, kelta-, puna-, valko- ja salottisipuli, puna- ja valkokaali…
(hengitystauko)
… myskikurpitsa, bataatti, maa-artisokka, porkkana, kiivi, avokado, limetti, kurkuma, lanttu, banaani, mandariini, mango, puoliveriappelsiini ja peruna.
Kokeile vaikka hedelmäsalaattia, kurkumateetä tai mangoa viipaloituna leivän ja maapähkinävoin kera.
Herkuttele joskus överisti
Loviisan kappelin skonssibrunssin ainut ongelma on se, että vatsaan ei mahdu määräänsä enempää. Suolaiset ja makeat skonssit täytteineen, piirakat, marmeladit, pikkuleivät ja kakut ovat herkullisia ulkonäöltään ja maultaan. Kaikkea ei kuitenkaan yksinkertaisesti pystynyt maistamaan (sokerihiirelläkin tulee ilmeisesti raja jossakin kohtaa vastaan), mutta onpahan syy mennä paikalle toisenkin kerran!
Käy ammattilaisella
En ole ahkera kauneuspalvelujen käyttäjä. Olen usein ihmetellyt, miten ihmisillä on aikaa rampata kolmen viikon välein ripsi- tai kynsihuolloissa. Minulla ei ole velvollisuuksien jälkeen välttämättä aikaa edes treenille, jonka kuitenkin priorisoin paljon korkeammalle kuin nätit ripset.
Joskus tulee kuitenkin sellainen tunne, että nyt. Kuvaan on ikuistettu harvinaisuus, nimittäin laitetut kynteni. Olen ihastellut niitä pitkin viikkoa, mutta en usko ottavani kynsihoitokäyntiä tavaksi — satunnaiseksi piristykseksi kylläkin. Olen muutenkin iloinnut kynsieni kunnosta, sillä ne muistuttivat aiemmin motocrossrataa, mutta nyt ne ovat yllättäen suoristuneet. Luin, että sinkki vaikuttaa kynsiin, joten täytyy jatkaa sen nappailua purkista.
Kävin myös kasvohoidossa, sillä iho on tuntunut koko talven kuivalta ja samealta. Samalla sain kosmetologilta loistovinkit ihonhoitoon kotona: nestemäistä kosteuttajaa kasvoille useampi kerros, ja vasta sen jälkeen rasva. Ei muuta kuin töpöttelemään Whamisaa naamaan telkkarin ääressä.
Sama idea sopii käsienhoitoon: kevyempää, vetisempää käsivoidetta ensin, sitten paksumpi rasva päälle. Sain The Body Shopin joulukalenterista voidetuubeja, joiden sisältö on niin ohutta, ettei niistä ole tuntunut olevan mitään hyötyä omalle atooppiselle iholleni, kuten ei myöskään pelkän rasvaisen voiteen hölväämisestä. Oli mainiota tajuta, että ohutta voidetta voi laittaa monta kerrosta putkeen ja sitoa sitten kosteus iholle tujakammalla voiteella. Huomasin heti eron.
Muutenkin ammattilaisen luona käyminen tekee hyvää. Kävin kerran myös meikkiopastuksessa, ja vaikka en muuten muuttanutkaan meikkaustyyliäni, sain kosmetologilta oikean sävyisen meikkivoiteen. Kun meikkivoide loppui ja aloin taas käyttää vanhaa Lumeneani, järkytyin, millainen geishanaamio kasvoillani olen ennen kulkenut.
(Sain vihdoin vaihdettua blogini bannerin, jonka kännykkäversiossa pilkistelivät vaaleanpunaiset reunat. En ole ihan tyytyväinen tähänkään, Instagram-stoorissa rakennettuun kuvaan, mutta ehkä tämä saa olla taas seuraavan vuoden…)