TALVIUNILLA

All smiles.jpg

 

Tammikuun alku ei kieltämättä lähtenyt ihan niin kuin suunnittelin. Podin aikamoista influenssaa ja koska olen  t o d e l  l a  harvoin sairaana koin monta uutta juttua; En esimerkiksi tiennyt, että ihmisellä voi olla saamarin kylmä ja kuuma samaan aikaan. En myöskään tiennyt, että silmämuniin sattuu, kun on sairaana. Kaikki sympiat niille, jotka sairastelevat usein ja joutuvat kokemaan tuon useamman kerran vuodessa.

Nyt ollaan jo voiton puolella ja pääsin jopa töihin asti tällä viikolla. Hitaasti, mutta varmasti myös aivotoiminto alkaa palata. Harmittaa, kun aikaa on mennyt hukkaan sairasteluun, mutta minkäs sille voi. Terveys tulee hoitaa ensimmäisenä ja kun sohvan pohjalla tuli maattua monta päivää, niin siinähän tuli katsottua omaa terveyttä ihan uudenlaisesta perspektiivistä. 

 

Ensin sokeri sai lähteä ruokavaliosta ja toinen juttu, josta olen super innoissani ovat uudet treenit, jotka starttaavat tammikuun puolivälissä! Nimittäin Fit by Sofia -treenit! Sofia on yksi meidän sukupolven naisista, jota ihailen. Hän on jo vuosia tehnyt kovaa duunia omien unelmiensa eteen, joten enpä malta odottaa että pääsen treenaamaan hänen oppien mukaisesti! Lupaan kertoa (ja näyttää) myös täällä blogin puolella kokemuksesta ja muutoksesta!

Nyt alkaa olemaan aika heräillä tästä talvihorroksesta. Lähes kaikki päivät ovat tuntuneet unenomaisilta ja illat taas ovat menneet kotona hyggeillen, Netflixin ääressä. Eikä siinä – talvella saa, mutta vuoden vaihdos ei olisi voinut tulla parempaan saumaan. Tuntuu ihanalta, että huomenna on maanantai ja saa taas elämän käyntiin!

 

 

Lue myös: Hyvästi sokeri

Suhteet Oma elämä Terveys

So long my friend

 

Sokeri-1-3.jpg

 

Rakas Sokeri,

 

Pitkä matka ollaan tultu yhdessä ja nyt vihdoin olen päättänyt antaa sinun mennä. Tiedämme kumpikin ettet ole hyväksi minulle, vaikka teetkin oloni hetkittäin paremmaksi. Tilanne on kuitenkin mennyt jo niin pahaksi, sillä huomaan tarvitsevani sinua päivittäin ja jopa kokoajan, että olen viime aikoina saanut sinusta yliannostuksen. 

Elin ilman Sinua melkein kaksi vuotta, kunnes pikku hiljaa palasit elämääni. Tietoisesti otin Sinut takaisin, sillä elämä on helpompaa, kun Sinut hyväksyy mukaan. Nyt huomaan mielialani heittelehtivän takiasi, etkä aiheuta pelkästään fyysistä huonoa oloa, vaan myös henkistä. Olen tietoinen, etten tässä maailmassa pääse sinusta koskaan täysin irti, mutta pyrin ainakin omilla valinnoillani vähentämään. 

Olemme kokeneet paljon yhdessä. Olemme sekä itkeneet että nauraneet yhdessä. Olet lohduttanut silloin, kun kukaan muu ei ole osannut lohduttaa. Humallun sinusta niin, että tunnen vastapainoksi suunnatonta surua poissaolostasi. Ajoittain jopa päänsärkyä. Teet tästä maailmasta paremman paikan hetkellisesti, mutta et ole kovin hyvä elinkumppani. Pitkällä aikavälillä aiheutat vakaviakin sairauksia, eikä terveyteni ole sen riskeeraamisen arvoista. 

Älä kuitenkaan huoli, en aio korvata Sinua, sillä en voi kieltää Sinua aivan kokonaan elämästäni. Etenkin, kun piileksit sellaisissa paikoissa, joista en halua luopua. Kuten aamulatessani ja viikonloppuviinissäni. Olet kyllä mestari piileksimään, sillä olet onnistunut naamioitumaan myös terveellisiin herkkuihin. Toivon kuitenkin, että ymmärrät suuret linjat päätöksessäni ja pysyttelet mielummin siellä kaupan hyllyllä. Kaikkea kohtuudella.

 

Ja kaikkea hyvää,

Kriselda

 

Suhteet Oma elämä Terveys