1v. – synttärit!
Meillä oli eilen Viljamin 1v. – syntymäpäiväjuhlat! Olen aina tykännyt paitsi juhlimisesta niin myös juhlien järjestämisestä – näiden juhlien valmisteleminen tuntui kuitenkin aivan erityisen ihanalta, tärkeältä ja ainutlaatuiselta. Olin suunnitellut menun hyvissä ajoin etukäteen, luonnollisestikin pitäen silmällä sitä mikä päivänsankarille itselleen parhaiten maistuu. Lisäksi huomion tarjoiluissa aika pitkälle sokerittomuuden ja suolattomuuden; tästä linjasta olemme toistaiseksi halunneet taaperon kanssa pitää kiinni. Leivoin juhliin mielestäni maailman parasta jauhelihapiirakkaa (ohje on Mamma rimpuilee – sivustolta) – aikuisten versioon halusin laittaa kunnolla mausteita sekä fetaa, Viljamille tein oman yrteillä maustetun ja raejuustolla kuorrutetun jauhelihamuffinin samaan taikinaan. Mieheni leipoi oman bravuurinsa, eli gluteenittomat, unelmanpehmeät porkkanasämpylät, jotka ovat myös Viljamin herkkua. Lisäksi tarjolle tuli kirsikkatomaatti – mozzarella- tikkuja, tuoretta ananasta, hunajamelonia ja viinirypäleitä – kaikki pikkuisemme suosikkeja. Vaari toi pyynnöstä juhlapöytään korvapuusteja. Kaiken kruununa tietenkin ja itsestäänselvästi synttärikakut, joita oli kaksi kappaletta. Aikuisille tilasin Linkosuon gluteenittoman mangopassion – kakun, Viljamille tein oman sokerittoman kakun. Minulle oli alusta alkaen selvää, että haluan nimenomaan leipoa itse lapselleni hänen ensimmäisen synttärikakkunsa (vaikken noin muutoin mikään leipuri olekaan, nautin paljon enemmän ruoan laittamisesta). Miten paljon kakun leipomisesta nautinkaan! Tein sen juhlia edeltävänä iltana hartaudella ja rakkaudella – sydämessäni läikehti lämpimät väreet leipoessani kakkua kuin jossain omassa kuplassani ollen. Kakkupohjaan tuli vehnäjauhoja, kananmunia, banaania, omenasosetta ja vaniljatangon siemeniä, täytteeksi niinikään vaniljalla maustettua kauravispiä sekä tuoreita mansikoita. Juhlapäivänä olin ihan superonnellinen katsellessani miten hyvin kakku pikkuiselle maistui!
Kodin koristelin juhlakuntoon kukilla, kynttilöillä ja suurella ”ykkös”-ilmapallolla. Lahjaksi Viljami sai kirjoja ja vaatteita, juuri kuten olimme toivoneet (emme halua haalia lapselle turhaa tavaraa/muovia), sekä lasten lattiatomin (Viljami on innokas rummuttelija). Mitään sen kummempaa ohjelmaa juhlissa ei ollut – koin tärkeämpänä yhteisen ajanviettämisen isovanhempien ja kummien kesken. Onnittelulaulun toki lauloimme. Olin myös laittanut esille Vauvakirjan siihen talletettuine teksti- ja kuvamuistoineen, sekä mieheni tulostamia valokuvia Viljamin ensimmäisen vuoden eri vaiheista. Vieraat saivat kirjoittaa Vauvakirjaan omia tervehdyksiään, sekä valita itselleen mieluisia valokuvia kotiinviemisiksi.
Vuosi sitten saimme elämämme kalleimman lahjan ja aarteen, terveen pojan, usean vuoden yrittämisen jälkeen. Viljamista on vuodessa kasvanut sinnikäs, utelias, tarkkaavainen, iloinen, liikkuvainen, kärsimätön, vahvatahtoinen, herkkä ja huumorintajuinen pikkumies. Lempipuuhia ovat pianon ja rumpujen soitto, kiipeily ja painiminen, haliminen, musavideoiden katselu, sekä uiminen ja kylpeminen. Viljami on opettanut meille hetkessä elämisen ja pienestä iloitsemisen taitoa. On ollut ihana kasvaa yhdessä hänen kanssaan ihmetellen ja ihastellen maailmaa lapsen silmin. Juhlapäivänään päivänsankari oli hiukan väsynyt (mikä johtui oletettavasti siitä, että uusia hampaita on tällä viikolla putkahtanut suuhun peräti neljä kappaletta) ja ehkä hitusen hämillään vieraspaljoudesta (suhteessa viime kuukausien eristäytyneisyyteen). Äidin ja isin syli tuntui erityisen tärkeältä (mikä on tietenkin myös ihanaa, kertoohan se suuresta luottamuksesta meitä kohtaan). Välillä väläyteltiin toki myös hurmaavaa hymyä, ja taivaansinisten silmien loistetta – on ihanaa nähdä lapsen ilo ja onni silmissä asti!
Kiitos kun teit minusta äidin, maailman onnellisimman. Juhlapäivästäsi tallentui äidin sydämeen ainutlaatuinen ja kallisarvoinen muisto.
Ps. Minkälaisia 1v. – synttäreitä teillä muilla on ollut?
