En ole koskaan ajatellut että alkoholisti juo tyhmyyttään tai huonommuuttaan- hän juo sairauttaan. Sama pätee narkomaaneihin; he eivät ole typeriä vaan riippuvaisia. Nainen (tai mies) joka harrastaa toistuvasti irtosuhteita ei ole helppo tai kevytkenkäinen, vaan hän luultavasti paikkaa jotain tosi syvää haavaa itsessään (tai yksinkertaisesti nauttii seksistä). Kovikset eivät ole kovia vaan usein pehmeimpiä meistä kaikista. Ihminen joka huutaa ei ole paha tai ilkeä – ehkä hänelle on huudettu. Työtön ei ole yhtä kuin laiska, eikä romani rikollinen.

Lihava ei ole itsehillitön eikä laittautunut ihminen pinnallinen. Punkkarit eivät ole pelottavia tai hipit hörhöjä.

Äitiyslomalla opiskeleva tai lomalta pian töihin palaava nainen ei ole itsekäs. Kiltti ihminen ei ole tossu, eikä eloisa ihminen tyrkky. Välittömyys ja vilpittömyys ei ole naiiviutta. Äijämäinen raksamies voi olla herkkä. Keijukaismainen runotyttö voi olla vahva. Sihteeri ei ole vain ”kahvinkeittäjä” eikä siivooja ”duunari”. Pappi ei välttämättä ole tiukkapipoinen tai absolutisti. Opettajakin voi olla hauska ja lempeä.

Syömishäiriöinen ei ole hullu, eikä mielenterveyspotilas kummajainen. Kaikki chihut eivät ole räksyttäjiä eikä yksikään koira paha rodultaan.

Hiljaisella ihmisellä voi olla sanottavaa paljonkin. Kaikkein äänekkäin ei välttämättä ole kaikkein itsevarmin, ja suuren yhtiön pomolla voi olla paniikkihäiriö. Ujot eivät ole tylsiä eivätkä puheliaat aina kiinnostavimpia. Tatuointien tai lävistysten ei tarvitse kertoa ihmisestä yhtään mitään. Kuin ei blondatun tukan tai silikonirintojenkaan.

Kiltti tyttö voi olla paljon muutakin kuin kiltti ja paha tyttö myös muuta kuin paha. Pelimiehet ja pahat pojat saattavat omistaa kaikkein herkimmän sielun. Viimeisen päälle huoliteltu ja korkeassa asemassa oleva menestynyt työntekijä saattaa joka ilta kumota kotona neljän seinän sisällä pari pullollista viiniä. Masentunut voi olla seurassa yhtä aurinkoa. Koomikon kyyneleet tai tosikon huumori ei useinkaan näy. Personal trainerin omissa elämäntavoissa voi olla parantamisen varaa. Pinnalta tyhjä voi olla sisältä kaikkein syvin.

Pinta on aina vain pintaa. Aina. Emmekä koskaan tiedä toistemme koko tarinaa, jos puoliakaan. Siksi on tärkeää tutustua uuteen ihmiseen avoimin mielin. Siksi on tärkeää etsiä ymmärrystä, armoakin, tuomitsemisen sijaan. Maailma on kova- ollaan me pehmeitä.

Ps. Mitä (stereotypioita) lisäisitte listaan?