Vuoden 2021 suosituimmat postaukset, sekä hyvän joulun toivotus!
Vuoden 2021 suosituimmat blogipostaukseni ovat pääosin niitä, joiden aiheina on ollut synnytys, äitiys ja vauva-arki. Suosituin postaus kertoo synnytykseen ja vauvan tuloon valmistautumisesta. Neljänneksi suosituimmassa postauksessa kerron saamastani vakavasta sektiokomplikaatiosta. Kymmenenneksi suosituin postaus käsittelee henkistä väkivaltaa ja toisaalta kauniiden sanojen voimaa. Joukossa on myös pari naiseuteen ja naisen kehoon liittyvää postausta, sekä kirjoitus otsikolla ”Pyrkimys hyvään riittää” (ajatuksia armollisuudesta muita ja omaa itseä kohtaan). Olen huomannut blogini lukijamäärien hiukan laskeneen kesästä eteenpäin, ja myös tykkäysten määrät ovat vähentyneet- toisaalta kommentointi, vuorovaikutus lukijoiden kanssa, on lisääntynyt huomattavasti. Tämä lienee hyvä merkki ja osoitus siitä, että blogini on saanut ns. sitoutuneita lukijoita. Välillä olen kuitenkin pohtinut sitä, kannattaako blogia yhä pitää tilanteessa kun aikaa huolelliseen kirjoittamiseen, pilkunviilaamisesta puhumattakaan, ei juurikaan ole (sattuneesta syystä!). Tai olisiko järkevää suosiolla muuttaa blogi ”vauva blogiksi”, vauvan ympärillä kun arkeni juuri nyt pyörii (toisinaan on ollut jopa vaikea keksiä postauksia muusta). Ajatuksia, ideoita, neuvoja, vinkkejä?
Tässä kuluneen vuoden top-kymppi:
1.https://www.lily.fi/blogit/kuningatarajatus/kaikki-on-valmii…an-sinut-syliini/
2. https://www.lily.fi/blogit/kuningatarajatus/pyrkimys-hyvaan-riittaa/
3. https://www.lily.fi/blogit/kuningatarajatus/sina-synnyit/
4.https://www.lily.fi/blogit/kuningatarajatus/kun-kaikki-ei-me…takin-selvittiin/
5. https://www.lily.fi/blogit/kuningatarajatus/naisen-vartalost…sineellistetysta/
6. https://www.lily.fi/blogit/kuningatarajatus/naiseudesta-ja-n…uutoksen-jalkeen/
7. https://www.lily.fi/blogit/kuningatarajatus/pesa-pikkuiselle…oneen-sisustusta/
8. https://www.lily.fi/blogit/kuningatarajatus/babypink-and-babyblue/
9. https://www.lily.fi/blogit/kuningatarajatus/kolme-paikkansap…mia-ystavyydesta/
10. https://www.lily.fi/blogit/kuningatarajatus/rumimmat-ja-kaun…sanojen-voimasta/
Lyhyesti vielä tämän hetken vauva-kuulumiset. Viljami konttaa nopeaan tahtiin, nousee seisomaan (tukea vasten) koko ajan, siis ihan koko ajan, jokeltelee ja ääntelee innokkaasti, syö hyvin ja nukkuu huonosti (paitsi iltapäivän vaunulenkkien aikana). Oma selkäni on ollut viime ajat tosi kovilla jatkuvasta vaappuvan vauvan kannattelusta- niin kovilla, että olen joutunut turvautumaan lämmitettävään tukivyöhön, mobilatiin ja särkylääkkeisiin- päivittäin. Onneksi ”joulupukki” tuo Viljamille kävelykärryn, mikä toivon mukaan suo äidille hetkittäisen helpotuksen! Lahjakääröihin on pakattu myös pallomeri, tiipii-teltta, sekä eläinaiheinen kuvakirja. Olen aiemmin kirjoittanut, etten usko lahjameren tekevän ketään lasta onnelliseksi; halusin kuitenkin hankkia vauvalle jotain sellaista, minkä uskon oikeasti tuottavan hänelle iloa ja elämyksiä. Viljamin persoonasta välittyy päivittäin uusia sävyjä- hän on vilkas ja liikkuvainen, utelias ja tarkkaavainen, herkkä, kärsimätön, vahvatahtoinen, hymyileväinen, ja huumorintajuinen pikkumies!
Oma mieleni näin joulun alla on täynnä kiitollisuutta ja väsymyksensekaista onnea. Arvostan terveyttä ja pientä perhettäni yli kaiken. Olen huomannut minussa asuvan suorittajan ja kontrollifriikin (hiukan kärjistetysti ilmaistuna) yhä edelleen nostavan päätään aina silloin tällöin- hetkinä kun en hoida vauvaa hoidan lähes poikkeuksetta kotia. Niinpä päätin että tänä vuonna ”valmistan” joulun hyvissä ajoin, ja se joulu saa olla keskeneräinen ja epätäydellinen. Päätin etten siivoa mitään enää jouluviikolla (jo selkänikään takia) ja pyysin äitini auttamaan joulusiivoissa. Muutamat lahjat jotka halusin hankkia olen ostanut jo monta viikkoa sitten. Joulupöytään hankimme vain sellaista mistä oikeasti pidämme (ei siis herkkuja notkuvaa buffetpöytää ja siitä seuraavaa ähkyä). Jouluaattona ja joulun pyhinä aion ennenkaikkea nauttia lapseni läheisyydestä ja hänen ilostaan, sekä äitinä olosta. Aion saunoa ja loikoilla poreissa keskellä päivää (yöllä sitten romanttisemmin yhdessä mieheni kanssa), lukea hyvää kirjaa, levätä, katsella tv:n musatarjontaa – ja laittaa blogin tauolle loppuvuodeksi. Näin myös siitä syystä, että mieheni pitää joulun jälkeen viimeiset isyyslomansa, ja tämän ajan haluan ehdottomasti pyhittää perheelle. Vietämme koko joulun kolmestaan.
Meillä syödään jouluaattona pääosin perinteitä kunnioittaen. Aamulla riisipuuroa (Viljamille korvikemaitoon tehtyä), lounaaksi salaattia (jonka ehdoton kruunu on äitini valmistama valkosipulinen ja väriltään vahvan oranssi paholaisen salaatinkastike), kylmäsavulohta ja itse tehtyjä sämpylöitä (Viljamille samaa lohta lukuunottamatta), päivälliseksi kinkkua sinapilla, laatikoita (kaikki ostettu valmiina), herneitä, suolakurkkulohkoja ja punajuurta (Viljamille keitettyä perunaa, porkkanoita ja herneitä), jälkkäriksi luumusoppaa ja konvehteja (Viljamille luumua). Teemme myös joulutorttuja ja Iltalehden reseptin innoittamana savupororullia. Illaksi on varattuna juustotarjottimen ainekset. Mitä kaikkea kuuluu teidän joulupöytään – entä joulunvieton perinteisiin noin muutoin?
Tämän postauksen myötä haluan kiittää kaikkia blogini lukijoita kuluneesta vuodesta ja aivan erityisesti ahkerasta kommentoinnista, sekä toivottaa jokaiseen kotiin onnentäyteistä, omannäköistä joulun aikaa! Nähdään ensi vuonna!
Ps. Moni meistä bloggaajista jotka täällä joulunvietosta kirjoittelemme olemme etuoikeutetussa asemassa. Moni ihminen viettää yksinäisen joulun, tahtomattaan. Joillekin yksin vietetty joulu on oma valinta, ei yhtä kuin yksinäisyys. Osalle joulu on vuoden ahdistavinta ja pelottavinta aikaa. Ja vielä on heitä jotka eivät vietä joulua lainkaan, joko omasta vapaasta tahdosta tai olosuhteiden pakosta. On hyvä pitää mielessä ihmisten ja elämäntilanteiden erilaisuus – sekä suhtautua tähän kunnioituksella, lämmöllä ja empatialla.
