Helena Koivun somekäyttäytyminen loukkaa jokaista joka on oikeasti ollut narsismin tai lähisuhdeväkivallan uhri
Tunnen Helena ja Mikko Koivun avioero-kiistasta ainoastaan sen mitä lehdet ovat kirjoittaneet, en yksityiskohtia. Kumpaakaan osapuolta en henkilökohtaisesti tunne, enkä millään tavoin ole esimerkiksi ”fanittanut” koskaan. Tiedän Mikko Koivun ilmeisesti pettäneen Helenaa (millä tavoin käytännössä, sitä en tiedä) kuten senkin, että heillä on ollut rajuja erimielisyyksiä mm. rahaan sekä lastensa elämään (asuinpaikkaan ym.) liittyen. Näihin asioihin en ota kantaa tässä postauksessa. Pettäminen on aina väärin ja aina satuttavaa. Siitä minulla ei ole minkäänlaista faktatietoa onko rahojen suhteen tapahtunut jotain epäoikeudenmukaista tai lainvastaista. Mitä tulee lasten elämään, on minulla vahva mutu – tuntuma (osin myös niin mediaan kuin sosiaaliseen mediaankin perustuva) siitä että Mikko on vähintäänkin ihan hyvä isä ja Helena vähintäänkin ihan hyvä äiti.
Omalla instagram – tilillään Helena maalaa ex – puolisostaan kuvaa narsistina, kiusaajana, mielisairaana, sekä henkistä väkivaltaa käyttävänä ihmisenä. Hän kuvaa exänsä toimintaa mm. ”järkyttäväksi” ja ”sairaaksi”. Näihin instastooreihin Helenan tukijoukot osallistuvat nimitellen Mikkoa hulluksi ja mulkuksi, kauhistuttavaksi isäksi ja mieheksi. Kirosanoissa ei säästellä. Kaikki tämä on julkista – avoinna koko maailman silmille ja korville – sekä toistuvaa/päivittäistä. Ollut ilmeisesti jo useamman vuoden.
Pettäminen ei tee kenestäkään narsistia, huonoa isää tai henkisesti sairasta ja väkivaltaista ihmistä. Avioero-riidat ja niiden yhteydessä esiintyvät erilaiset näkemykset rahasta tai lasten tulevaisuudesta eivät myöskään tee kenestäkään sairasta tai kamalaa ihmistä. Nämä ovat täysin eri asioita – Helenalla menee puurot ja vellit sekaisin.
Instagramissaan Helena ei vaikuta narsistin tai lähisuhdeväkivallan uhrilta. Hän ei vaikuta erityisen surulliselta, onnettomalta, rikotulta, pelokkaalta tai kärsivältä. Päinvastoin, hän vaikuttaa voimissaan olevalta, ehkä hiukan kylmältä, halveksuvalta ja ivalliseltakin, aika pakkomielteiseltä myöskin. Kovin aitoa, viatonta tai välitöntä vaikutelmaa hän ei anna – nonverbaalinen viestintä jatkuvine silmänpyörittelyineen ym. viittaa pikemminkin ainakin jonkinasteiseen laskelmoivaan epärehellisyyteen. Katkeruus, vittuuntuneisuus ja kostonhimo paistaa läpi. Valitettavasti.
Eräässä stoorissaan Helena sanoi kuinka hän ottaisi mieluummin kertaalleen iskun avokämmenellä kasvoihin, kuin kokisi jatkuvaa henkistä väkivaltaa ja kiusaamista – siis sitä samaa mitä itse tekee koko ajan toiseen suuntaan. Olen ymmärtänyt niin ettei Mikko juurikaan edes juttele Helenalle. Julkisuudessa Mikko Koivu on ollut yhtä haastista lukuunottamatta täysin hiljaa koko avioero-kiistan ajan. Olen ymmärtänyt ettei Mikko huorittele tai nimittele Helenaa – jos niin olisi joskus käynytkin täytyy sen olla murto-osa siitä Mikon haukkumisesta ja mustamaalaamisesta mitä Helenan Insta on päivittäin pullollaan. Kääntääkö Helena mielessään asiat päälaelleen? Erilaiset näkemyksevät eivät ole yhtä kuin henkinen väkivalta. Toisekseen jos ja kun Helena ei ole koskaan kokenut fyysistä väkivaltaa Mikon toimesta ei hänen pitäisi olla kykenevä näitä kahta vertaamaan.
Aivan kuin Helena Koivun elämäntehtävä olisi jatkuva ex-miehen julkinen mustamaalaaminen ja haukkuminen. Tätä missiotaan hän toteuttaa välittämättä sen vaikutuksista omiin lapsiinsa. Ymmärrän hyvin että petetyksi tuleminen niin rakkauden kuin vaikka sitten rahojenkin suhteen (tähän petokseen tosin itse en usko) katkeroittaa helposti. Ihmisen oma päätös on se antaako katkeroitumiselle vallan – Helena selvästikin on antanut. Samalla hän on valinnut tien joka kaikkein varmimmin aiheuttaa kaikille asianosaisille eniten mielipahaa ja kärsimystä. Pystyn kyllä tuntemaan myös empatiaa Helenaa kohtaan ja tunnenkin (näin lähinnä äitinä) – mutta keinot käsitellä tapahtunutta eivät ole oikein tai rakentavia.
Olen itse elämässäni ollut lähisuhdeväkivallan, niin henkisen kuin fyysisenkin, sekä myös narsismin uhri. Voin kertoa että noissa tilanteissa ei ole ollut kyse pettämiseen, rahaan tai yhtään mihinkään muuhunkaan liittyvistä erimielisyyksistä. Kyse on ollut ”saatanan apinaksi” ja ”vitun huoraksi” haukkumisesta ihan muuten vaan, sairaalloisesta mustasukkaisuudesta jonka johdosta minut on eristetty koko ulkopuolisesta maailmasta, jatkuvasta vainoamisesta ja tappamisella uhkailemista ja niin edelleen. Helena Koivun somekäyttäytyminen loukkaa minua ja varmasti kaikkia muita miljoonia lähisuhdeväkivaltaa kokeneita naisia.
Lähestymiskieltoa voi hakea silloin kun perustellusti tuntee henkensä, terveytensä, vapautensa tai rauhansa olevan uhattuna rikollisella tavalla. Minä olen aikoinaan hakenut lähestymiskieltoa juurikin näillä perusteilla (toistuvasti väkivaltainen poikaystäväni mm. kirjoitti minulle että hänellä on hallussaan ase ja tietää kyllä keneen aikoo sitä käyttää). Mitkähän ovat olleet Helena Koivun perusteet omille hakemuksilleen? Sekö että Mikko Koivu on käynyt luvatta Helenan tontilla tai jotain vastaavaa (ilman mitään viitteitä väkivaltaisuudesta tai aggressiosta). Tämäkin on loukkaavaa heille joiden henki ja turvallisuus on oikeasti ollut uhattuna kun he ovat hakemusta tehneet. Ja – minkälaista resurssien tuhlausta.
Helena vaikuttaa mielestäni älykkäältä naiselta. Hänellä on kolme hurmaavan suloista ja ihanaa lasta. Miten olisi anteeksianto ex – miehelle joka on itse käsittääkseni jo vuosia elänyt omaa elämäänsä eteenpäin. Anteeksianto nimenomaan oman itsen vuoksi (eihän anteeksianto tarkoita sitä että hyväksyisi kaiken sen mitä toinen ihminen on tehnyt). Näin Helena Koivulla olisi varmasti vielä kaikki mahdollisuudet hyvään, terveeseen ja tasapainoiseen elämään. Somekäyttäytymisensä Helena naamioi ”vahvan naisen jota ei vaienneta ja joka puhuu kaikkien toisten kaltoinkohdeltujen naisten puolesta” – rooliin. Aika ”helppo” ja aikamoisen kulunut selitys. Kyseinen naamio ei vaan yksinkertaisesti ole millään tavoin uskottava. Mikko Koivu ei varmasti ole sen täydellisempi kuin kukaan meistä – narsisti, väkivaltainen tai henkisesti epävakaa en millään usko hänen olevan. Saagan ”päätähti” itse ei vaikuta some-käyttäytymisensä perusteella kovinkaan tasapainoiselta.
Loppuun haluan ehdottomasti todeta ettei minulla ole mitään Helena Koivua vastaan. Mikko Koivuun suhtautumiseni on täysin neutraali. Halusin kirjoittaa tämän postauksen koska aihe on mielestäni tärkeä. Mikko ja Helena Koivun ”case” on loisto-esimerkki siitä mitä katkeruus parisuhteen loputtua saa pahimmillaan aikaan. Eniten kärsivät kaikkein viattomimmat eli lapset. Toisekseen – on väärin puhua narsismista, huonosta vanhemmuudesta, henkisestä väkivallasta ja toisen osapuolen mielenterveyden häiriöistä silloin kun kyse on ennemminkin omasta pettymyksestä, katkeruudesta, kateudesta, sekä kyvyttömyydestä mennä eteenpäin. Näitä asioita ei sovi sekoittaa toisiinsa.
Maailmassa on aivan liian paljon naisia joita on oikeasti lyöty, petetty, vainottu, haukuttu, manipuloitu, uhkailtu, eristetty, kiristetty, raiskattu, ja kohdeltu kaikin tavoin kaltoin niin henkisesti kuin fyysisestikin. Naisia jotka ovat pelänneet henkensä edestä.
Helena Koivu ei ole yksi heistä. Tämän uskallan sanoa ja kirjoittaa jopa ilman henkilökohtaista fakta-tietoa asiaan liittyen.
