Lastenhuoneen update – rakkaudesta Sinuun!
Kuten olen blogissani kirjoittanut, oli maaliskuussa syntynyt esikoispoikani minulle ja miehelleni suuri ihme ja odottamaton yllätys. Näin ollen emme suunnitelleet emmekä tehneet uuteen omakotitaloomme lainkaan lastenhuonetta (vaan keittiön lisäksi kaksi olohuonetta joista toinen on ahdettu täyteen soittimia, vieras/työhuoneen, sekä makuuhuoneet meille ja mieheni teini-ikäiselle pojalle). Vauvan ilmoittaessa itsestään oli selvää – ja ainoa vaihtoehto – että vieraille sekä työskentelyyn tarkoitettu huone muuntuisi hänen huoneekseen. Kyseisen huoneen materiaalit ja sisustus oli kuitenkin tehty aika lailla aikuiseen makuun – valkoinen matto ja valkoinen valaisin, sekä vaaleansävyiset hillityt seinät. Tylsää, sanoisi lapsi!
Emme halunneet laittaa juuri valmistunutta huonetta täysin uusiksi, joten ajattelin tuunata ja sisustaa sitä enemmän lapsenoloiseksi- ja näköiseksi. Elämänsä ensimmäiset kohta täyttyvät kuusi kuukautta vauva on nukkunut meidän makuuhuoneessamme, mutta ensi viikolla hänen olisi tarkoitus ”muuttaa” omaan huoneeseensa. Niinpä olen pari viime viikkoa selannut ahkerasti netissä niin Ikean kuin mm. seinätarroja myyvien yritysten sivuja, ja tehnyt mielestäni oikein onnistuneita ja ennen kaikkea supersöpöjä löytöjä!
Huoneen valkoinen maaliseinä sai koristeekseen ihastuttavan vesiväri- eläinsafari seinätarran, neuvolasta saadun lukumitan, sekä kummitädin kastelahjaksi antaman niinikään eläin-aiheisen taulun. Täytyy myöntää että tämä pikkupojan äiti ei oikein fanita vaikkapa auto-, raketti- tai hämähäkkimies- tyyppisiä kuoseja (sen enempää vaatteissa kuin sisustuksessakaan), joten Viljamin huone tulee olemaan eläinten valtakuntaa ainakin siihen saakka kun äiti saa päättää.
Eläin-aiheiset jutut on kivoja senkin takia, että niiden avulla voi tutustuttaa lasta luonto – ja eläinsanoihin, ja tietenkin myös väreihin. Täytyy sanoa, että olen ihan myyty näille hankkimilleni seinätarroille, vaikken ole koskaan aiemmin käyttänyt tällaisia sisustuksessa. Huoneen harmaalle seinälle valitsin kuumailmapallo- aiheisen seinätarran, jonka alapuolelle siirrämme piakkoin pinnasängyn. Näin Viljami voi ihastella pilviä, tähtiä, lintuja ja liiteleviä eläimiä nukkumaan käydessään ja unilta herätessään. Molemmat tarra-setit olivat yllättävän helppoja irrottaa ja asentaa. Niitä voi myös jatkossa helposti siirtää uusille paikoille jos siltä tuntuu. Nojatuolissa loikoileva unelmanpehmeä jättinalle on lahja mummilta ja vaarilta.
Halusin piristää ”koristuksilla” myös Viljamin huoneen valkoista ovea, joten kiinnitin sen sisäpuolelle kaikki saamamme ihanat onnittelu-kortit. Ulkopuolelle askartelin erään kastelahjan ihastuttavasta käärepaperista Viljamin nimikirjaimet ja pilvi- koristeita. Kaikkea ei tarvitse ostaa valmiina, ja on mielestäni mukava uusiokäyttää juurikin vaikka lahjapapereita niiden roskiin heittämisen sijaan.
Olen aiemmin blogissani kirjoittanut siitä, että lapsi ei mielestäni tarvitse lelu-mereä onneen. En myöskään erityisemmin arvosta tavaraa tai materiaa ylipäätään – rahansa voi käyttää paremminkin kuin nurkissa pyöriviin ”pölynkerääjiin”. Toisekseen minusta on ihanaa jos lapsi pystyy säilyttämään pienestä nauttimisen ja ilahtumisen taidon mahdollisimman pitkään. En halua pilata tuota hurmaavaa taitoa sillä, että lapsellani on kaikki mahdollinen viihdyke ja ”härpäke” jo pienestä pitäen. Mutta – Ikean pehmot ovat mielestäni oivia lapsen leluja, sillä ne ovat sekä kestäviä että edullisia. Olen lukenut, että pallo on vauvan paras lelu, sillä se kehittää käden ja silmän koordinaatiota. Niinpä ostimme Ikea – reissullamme Viljamille pehmopallon vierittely ym.- leikkejä varten. Mukaan tarttui myös söpö helisevä kirahvi jonka ristin Kirsiksi, ja dinosaurus jonka Viljami itse valitsi. Näytin hänelle jokaikisen leluosastolta löytyvän pehmon (niitä on paljon!) – minkään muun kohdalla ilmekään ei värähtänyt, mutta tämän dinon nähdessään meinasi koko vauva ratketa liitoksistaan. Äidin sydän suli sekunnissa. Nojatuolin (joka sekin muuten on Ikeasta) selkänojalla köllöttävistä koira-käsinukeista toinen on reissu-tuliainen isiltä, toinen papalta. Käsinuket ovat Viljamin suosikkeja. Osaavathan ne mm. puhua ja liikkua hassusti (silmänisku).
Luulenpa, että pikkuinen aarteemme tulee viihtymään uudistetussa huoneessaan aika hyvin! Olen jopa hiukan kateellinen siitä, ettei itselläni pikkutyttönä ollut vastaavaa huonetta. Tulevaisuudessa aion vielä kiinnittää pinnasängyn yläpuolelle kattoon tarra – tähtitaivaan (koska sellaisesta aina itse lapsen haaveilin).
Suloisia unia, suloisia päiviä ja öitä – niitä äiti Sinulle toivoo, koko sydämestään!
Ps. Minkälaisia ideoita teillä on lastenhuoneen sisustukseen?