Tag: inhimillisyys

Iän ei tarvitse olla kriisi

Iän ei tarvitse olla kriisi

Voin rehellisesti sanoa etten ole tunnistanut itsessäni erityisesti tai varsinaisesti ikään liittyviä kriisejä – koskaan. Muunlaisia kriisejä olen kyllä potenut ja kokenut. Ne ovat saattaneet liittyä esim. työhän ja ammatilliseen identiteettiin (tai identiteettiin ylipäätään), parisuhteeseen tai ulkonäköön (viimeksi mainittuun lähinnä alipainoisina nuoruusvuosinani). Mutta iästäni, ”numerostani”, en ole kriisannut. Ajattelen ihan vilpittömästi iän olevan, kliseisen sanonnan […]

Ymmärretään enemmän ja tuomitaan vähemmän- jos lainkaan

Ymmärretään enemmän ja tuomitaan vähemmän- jos lainkaan

En ole koskaan ajatellut että alkoholisti juo tyhmyyttään tai huonommuuttaan- hän juo sairauttaan. Sama pätee narkomaaneihin; he eivät ole typeriä vaan riippuvaisia. Nainen (tai mies) joka harrastaa toistuvasti irtosuhteita ei ole helppo tai kevytkenkäinen, vaan hän luultavasti paikkaa jotain tosi syvää haavaa itsessään (tai yksinkertaisesti nauttii seksistä). Kovikset eivät ole kovia vaan usein pehmeimpiä meistä […]

Enemmän kuin mitään muuta aion opettaa lapselleni onnellisuutta

Enemmän kuin mitään muuta aion opettaa lapselleni onnellisuutta

Tällä viikolla on somessa ja muuallakin puhuttu paljon lapsen oikeuksista. Hyvä niin. Lapsen oikeus on vanhemman velvollisuus. Usein kuulee sanottavan että vanhemmuus on sarja epäonnistumisia. ”Epäonnistuminen” on vahva sana- ajattelisin itse mieluummin niin että vanhemmuus on sarja inhimillisyyttä. Kukaan ei ole täydellinen, ei myöskään vanhempana. Vanhempi saa olla inhimillinen, väsynyt, joskus hermostunut ja vihainenkin. Aikuinenkin […]

Elämä ilman teflonpintaa

Elämä ilman teflonpintaa

Erityisherkkyydestä puhutaan nykyisin paljon – omaan makuuni vähän liikaakin, sillä uskon jokaisen ihmisen olevan herkkä ja erityinen omalla tavallaan. Niin olen minäkin. Testien mukaan erityisherkkä, mutta diagnooseilla tai ”titteleillä” ei ole mielestäni mitään väliä. Kaikista vähiten haluan tulla kohdelluksi silkkihansikkain. Kaikista eniten haluan tulla kohdelluksi rehellisesti ja suorasanaisesti, kunnioittavasti. Juuri sellaisena kuin olen. Kukapa ei haluaisi? Herkkä ihminen […]

Mitä oppilaani ovat minulle opettaneet

Mitä oppilaani ovat minulle opettaneet

Minulla oli kerran eräässä aikuisten lauluryhmässä oppilas, jonka koko olemus uhkui itsevarmuutta suorastaan pelottavuuteen asti. Hän puhui kuuluvalla äänellä, lauloi vielä kuuluvammalla, ja kertoi suoraan mielipiteensä asiaan kuin asiaan samalla ikäänkuin dominoiden koko muun ryhmän toimintaa. Kerran hän tunnin alussa otti nuottipinkkani pianon päältä ja laittoi sen oma-aloitteisesti jakoon, minulta mitään kysymättä. Hän muisti myös […]