Tärkeitä arjen asioita – blogihaaste
Tähän postaukseen inspiraation antoi Tähän on tultu – blogin ihastuttava Minnis!
Kolme asiaa jotka piristävät arkea:
💛 Ykköspaikan saa itseoikeutetusti lapseni. Hän on tässä asiassa – piristämisessä – aivan ylivertainen!
💛 Lenkki (ei se makkara). Minusta ei tekemälläkään saa sportti-tyttöä tai intohimoista treenaajaa, mutta jollain tavalla liikunta, kohtalainen sellainen, on ollut aina osa elämääni. Monenlaisia lajeja on kokeiltu aina sulkapallosta ja itämaisesta tanssista kuntosaliin ja lasketteluun – kävelylenkit ovat pysyneet. Salaisuus on varmaan lajin helppoudessa; ei kun ovi auki ja ulos. Pisteenä iin päälle on raitis ulkoilma – en saa siitä tarpeekseni.
💛 Lemppari tv – ohjelma. Ruudun, jonkinlaisen, katselu on mielestäni yliarvostettua. Siitä en kuitenkaan pääse mihinkään että näiden ohjelmien pariin uppoutuminen työpäivän jälkeen on ihan parasta: Ensitreffit alttarilla, Maajussille morsian, Suomen kaunein koti, Haluatko miljonääriksi, Vain elämää ja Elämäni biisi.
Kolme suosikkipaikkaa kotona:
💛 Sauna. Tarvitseeko tämä edes perusteluja? Sauna lämpenee meidän perheessä noin neljänä iltana viikossa (illat korreloivat sähkön hinnan kanssa). Saunomisen rentouttavan vaikutuksen ohella uskon myös saunomisen terveys-vaikutuksiin. Olin muutama viikko sitten ehkä elämäni parhaimmilla 6- kymppisillä, sillä niiden teemana oli saunominen – rantasaunasta sisäsaunaan ja takaisin. Repeat.
💛 Sänky – oi kyllä ja yes, please!! Olen aina rakastanut nukkumista, ollut aamuntorkku, ja päikkäri – ihminen henkeen ja vereen. Lapsen saaminen 44 – vuotiaana on nostanut tämän potenssiin miljoona. Makuuhuoneemme ikkunoissa on sälekaihtimet, jätesäkit ja pimennysverhot, huoneen lämpötila on +18°C, ja lakanat pellavaiset – eli unelman pehmeät ja viileät. Olen ehkä aiemmassa elämässäni ollut Prinsesessa Ruusunen.
💛 Yläkerran parveke. Omakotitalomme sijaitsee uudehkolla asuinalueella ns. postimerkki – tontilla. Yksityisyys tai oma rauha eivät ole itsestäänselvyyksiä. Yläkerran parvekkeella on ihana juoda lasi viiniä ja kirjoittaa vaikka blogia suojassa uteliailta katseilta ja korvilta. Pidän myös parvekkeen sisustuksesta – viherkasveista, paperilyhdyistä, bambuverhosta, muhkeasta sohvasta ja säkkituolista. Harmi että tämä suosikkipaikka pitää pian laittaa talviteloille!
Kolme asiaa joista olen arjessa kiitollinen:
💛 Työ joka liittyy musiikkiin ja on lähes stressitön. Ihmisen elämästä suurin osa on arkea ja arjesta iso osa (usein varmaan vähintään 1/3) on työtä. Näin ollen on todellinen lottovoitto saada tehdä juuri omannäköistään, palkitsevaa, mukavaa ja stressitöntä työtä. Minulla on 11 vuoden kokemus myös päinvastaisesta. Niinpä olen ikuisesti kiitollinen työstäni kansalaisopiston opettajana musiikin parissa, nyt jo lähes kymmenen vuoden ajan.
💛 Oma ihana koti. Kotimme on minun ja mieheni suunnittelema, ja suureksi osaksi mieheni rakentama. Kodissamme on paljon värikkäitä tapetteja, paljon puuta, ja paljon värejä luonnosta. Kodissamme on musiikki-huone täynnä soittimia. Koen täällä oloni turvalliseksi ja kotoisaksi. Ulkoporeamme on kirsikka kakun päällä (myös ja varsinkin jos kysytään pieneltä pojaltamme)!
💛 Terveys. Voiko olla mitään tärkeämpää ja enemmän kiitollisuutta aiheuttavaa kuin terveys? Joka päivä koputan mielessäni puuta ja ristin vähintään sormeni (usein myös käteni) että saisin elää mahdollisimman tervettä elämää mahdollisimman pitkään. Koen olevani etuoikeutettu jo sen vuoksi että olen pian 48 vuotta ja yhä hengissä.
Kolme tapaa rentoutua arjessa:
💛 Päiväunet. Näihin ei monella ole arjessa mahdollisuutta mutta minullapa aika usein on, kiitos ilta-painotteisen työni. Ja – viimeisten noin kolmen vuoden aikana olen nukkunut päiväunet lähes joka päivä yhdessä poikani kanssa (nyt tämä herkku on tosin jo tullut päätökseensä). Aikaa voi tässä elämässä monin tavoin hukata ja käyttää väärin. Nukkuminen ja varsinkin oman lapsen kanssa on mielestäni kultaakin kalliimpaa – ja kaunista. Myös erittäin terveellistä.
💛 Ulkoilu. Mitä enemmän ikävuosia on tullut mittariin sitä tärkeämpänä olen kokenut päivittäisen ulkoilun merkityksen. Omaan olooni ja virkeyteeni raitis ulkoilma vaikuttaa huomattavasti (yhtä paljon tai jopa enemmän kuin päiväunet). Asuinalueemme välittömässä läheisyydessä aukeaa aivan loistavat mahdollisuudet ulkoiluun luonnonsuojelluissa metsissä, toinen toistaan kauniimmilla luontopoluilla. Ulkoilen sekä yksin että perheeni kanssa. Pitkospuut, nuotiosavun tuoksu, termarikahvi, ruikkari ja Suomen luonnon huikea kauneus – siinä keskeinen pala minun arkeni luksusta.
💛 Lukeminen/kirjoittaminen. Itsestäänselvästi tykkään kirjoittaa, mutta tykkään myös lukea. Aivan erityisesti elämäkertoja ja ylipäätään tarinoita oikeasta elämästä.
Arjen terveellisiä rutiineja:
💛 Juon vettä paljon pitkin päivää, paino sanalla paljon. Minulla on jo lapsesta saakka ollut tapana pitää yöpöydällä vesilasi (aikuisena tämä on vaihtunut kahteen vesilasiin). Auton keskikonsolissa on aina vesipullo, töissä pianon päällä samanmoinen. Vesi tekee niin hyvää.
💛 Yritän harrastaa liikuntaa kolme kertaa viikossa. Liikuntani koostuu jo mainostamistani metsälenkeistä, kuntotanssista ja salista. Jonkun jäädessä pois korvaantuu se useimmiten metsälenkillä.
💛 En lue ikäviä uutisia tai katso väkivaltaisia/kuormittavia ohjelmia. Tämä on ihan puhdasta oman itseni säästämistä. Tunnen vahvasti niin hyvän kuin pahankin. Yritän keskittyä hyvään.
Kolme suosikkiruokaani arjessa:
💛 Kanarisotto. Huom. tämä EI ole oikea risotto, sillä hidas hauduttelu, valkoviini ja jopa risottoriisi loistavat poissaolollaan. Arjen kanarisotto syntyy täysjyväriisistä, kananjauhelihasta ja hemapasta. As simple as that. Annoksen kruunaa loraus sweet chili-kastiketta ja soijakastiketta. Kylkeen kirsikkatomaatteja tuomaan raikkautta.
💛 Pestopasta. Arjen pestokastike tulee suoraan purkista joko vihreänä tai punaisena versiona. Pasta on täysjyvää. Päälle puristan sitruunaa.
💛 Uunipelti. Tämä tarkoittaa käytännössä mitä vain pellillä helposti ja nopeasti valmistuvaa. Kasviksia, kalaa, kanaa.
Kolme arjen suurta pientä saavutusta:
💛 Työn ja lapsenhoidon yhdistäminen. Olen tästä saavutuksesta ylpeä, ja yhä sitä mieltä – väsyneenäkin – että ratkaisu on ollut meidän perheelle oikea. Lapsi kasvaa aina liian nopeasti ja ohikiitävästi. Olen sydänjuuriani myöten onnellinen ja kiitollinen ajasta minkä saan viettää lapseni kanssa – olen onnellinen sekä omasta että lapseni puolesta. Tässäkin mielessä työni kansalaisopiston opena on ollut lottovoitto. Meillä arkiaamutkin ovat rauhaisia, lomat superpitkiä, ja joka päivä saan olla lapselleni aidosti ja kiireettömästi läsnä. Rakkautta lapselle voi osoittaa monin tavoin – uskon kuitenkin viestin menevän parhaiten perille nimenomaan sillä että antaa lapselle aikaa. Haluan poikani kokevan, tälläkin tavoin, kuinka paljon olen häntä rakastanut.
💛 Väsyneenäkin teen työni tunnollisesti. Olen joskus jopa yrittänyt opetella olemaan vähemmän tunnollinen. En vain osaa – vastuuntunto on juurtunut selkärankaani, syvimpään olemukseeni. Suunnittelen ja valmistelen opetukseni hyvin tarkasti ja perusteellisesti. En voisi kuvitellakaan esim. kopioivani nuotteja oppitunnin aikana. En voisi kuvitellakaan saapuvani luokkaan samanaikaisesti oppilaiden kanssa (vaan aina 30 – 60 minuuttia ennen heitä). Minusta on kiva tehdä työni hyvin. Onneksi en sentään enää – yleensä – tee töitä ilmaiseksi (vaikkakaan minuutteja en laske).
💛 Jaksan hoitaa kotityöt ja huolehtia terveellisestä ja monipuolisesta ravinnosta. Pyykki/tiskivuoret ei ole minun juttuni, eikä myöskään vaatekasat tuolien selkänojilla. Kodissamme on aina perussiistiä (villakoiria saattaa kyllä löytyä sängyn alta – pois silmistä, pois mielestä). Pyrin (useimmiten onnistuneesti) huolehtimaan kohtalaisen terveellisestä ruokavaliosta, näin olen tehnyt niin kauan kuin muistan. Kauppakoristani ei löydy ranskanleipää, pullia tai keksejä, ei naposteltavia eikä makkaraa, ei limsaa tai karkkia. Valmisruokaakin vain kerran viikossa.
Kolme arjessa inspiroivaa asiaa:
💛 Positiiviset, valoisat, ystävälliset ja sisäisen rauhan saavuttaneet ihmiset inspiroivat minua. Ihmiset, joiden on oikeasti hyvä olla. Ja joiden seurassa on oikeasti hyvä olla.
💛 Lapseni. Tottakai. Hänen innostuksensa ja onnesta tuikkivat taivaansiniset silmänsä, hänen hymynsä ja tuoksunsa, hänen ylitsepursuava ja yltiömäinen mielikuvituksensa. Hänen ilotulitusta muistuttava energiansa. Hänen ihmeellisen ihana tapansa nähdä maailma. Hänen ihmeensä. Hänen rakkautensa.
💛 Yritän myös itse inspiroida itseäni. Pitää kiinni siitä mitä olen ollut ennen kuin olen alkanut oppia olemaan jotain muuta.
Kolme parasta tapaa aloittaa päivä:
💛 Herätä lapsen vierestä ja lapsen tuoksussa. Tuntea hänen lämpimät ja pehmeät jalkansa vatsani päällä. Suukotella ja halia pitkään, lukea aamusatu rauhassa. Kertoa kuinka rakastan.
💛 Juoda lasi jääkylmää sitruunavettä ja päälle kupillinen kuumaa, tummapaahtoista kahvia. Aamupalan aika on myöhemmin.
💛 Aamusauna.
Kolme asiaa joita teen rentoutuakseni kotona:
💛 Pysähdyn hetkeen ja hellyyteen lapsen kanssa. En mieti työasioita, en pode maailmantuskaa, en suunnittele seuraavan päivän kauppalistaa, en suunnittele mitään. Olen vain. Nautin lapsestani.
💛 Saunon. (Ihan kuin olisin maininnut tämän jo aiemminkin).
💛 Lähden iltakävelylle.
Mitkä asiat ovat Sinun arkesi pelastuksia?
Pidetään kiinni arkemme pienistä onnen palasista. Lujasti.