Sain nämä tulppaanit jo perjantaina, mutta päätin laskea ne naistenpäivän kukiksi. Hyvää naistenpäivän iltaa!

”Istu sinä vaan siinä sohvalla, minä katson kyllä lapsen perään.” Öö, okei! Ehkä yksi ihanimmista lauseista, jonka voi näinä aikoina kuulla. Kotiuduimme siis tänään viikonlopun minimatkalta anopin luokse Tampereelle. Siellä ei muuten todellakaan päässyt enää hiihtämään, mitä oikein kuvittelin? Muutenkin viikonloppu meni ihan rentoilun puolelle. Yleensä anoppilassa tapaamme käydä kärryttelemässä tai lenkillä Pyynikin mäkisissä maisemissa, tai ainakin teemme reissun kävellen keskustaan. Nyt nämäkin jäivät, keskityimme olennaiseen: saunottiin, mentiin aikaisin nukkumaan, juotiin silti litrakaupalla kahvia, syötiin hyvin. 

Ihan pikkiriikkisen jaksoin sentään aktivoitua tänä aamuna. Kirjasin itseni ihka ensimmäistä kertaa sisään nettijoogastudio Yoogaiaan, joka tarjoaa jooga-, venyttely-, pilates- ja kahvakuula-tunteja sekä tallennettuina videoina (jotka voi katsoa silloin kun itselle sopii) että livelähetyksinä, jolloin ohjaaja todella on ilmielävänä ruudun toisella puolella.

Näin alkajaisiksi valkkasin tallennetuista tunneista puolen tunnin niska-hartia -jumpan totaalisen jumissa olevan yläselkäni vetreyttämiseksi. Miksi nämä toimistotyöläisen vaivat muuten kiusaavat, vaikken ole yli vuoteen istunut työkoneen ääressä? No, puolen tunnin setti teki ihmeitä, olen fiilistellyt sen tehoa koko loppupäivän. Vasen hartia erityisesti lavan alueelta on edelleen jäykempi kuin oikea, mutta parannus aamuun verrattuna on huikea. Kehonhuolto vaan on välttämätöntä! Voi kun sitä vaan jaksaisi muistaisi viitsisi tehdä säännöllisesti.

Ja se vinkki: Yoogaia tarjoaa parhaillaan viikon ilmaista testijaksoa (ja lahjoittaa Plan-säätiölle 1 euron jokaisesta uudesta käyttäjästä). Tutustun palveluun itsekin vasta nyt paremmin, mutta valikoimassa näyttää olevan sekä hikisempiä että rauhallisempia tunteja, niin suomeksi kuin englanniksi. Suosittelen ehdottomasti kokeilemaan, jos sinulla on yhtään samanlaisia aikatauluhaasteita treenien kanssa kuin minulla ja kaipaat ohjelmaasi joustavasti kotoa tehtäviä harjoituksia!

Yksi parhaita puolia tässä ensikosketuksessani Yoogaiaan nimittäin oli, että se on todellista matalan kynnyksen treeniä. Ei tarvitse lähteä minnekään, eikä välineitäkään välttämättä tarvita (treenistä riippuen). Itse tein jumpan anopin olkkarin matolla, ilman muita apuvälineitä kuin mieheltä lainattu vyö. Taustalla menoa vauhditti Salpausselän kisalähetys, kotikatsomossa istuivat anoppi ja mies. Tämän helpommaksi ei voi treeniin ryhtymistä tehdä.