Yllättävä kehonkoostumusmittaus

Kävinpäs tänään sitten kehonkoostumusmttauksessa/-analyysissa tai miksi ikinä sitä haluaakaan kutsua. Ja täytyy nyt myöntää, että olipas tämä opettavainen ja kenties minunkin tilanteessani toivoa antava päivä.

Ensinnäkin, rasvaprosenttini oli laskenut entisestään siitä, mitä se on joskus vuosi sitten ollut. Tosin epätarkemmalla laitteena mitattuna, mutta suunta antava muutos ainakin on tapahtunut.

Toiseksi ja yllättäen sain tietää, että minulla on suuri lihasmassa. Eli ne kaikki tuskaitkupotkuturhaudusraivarit siitä, että salilla kärsiminen ei vaikuta minuun samalla lailla kuin moneen muuhun, onkin ollut vähän turhaa. Siellä ne lihakset nimittäin on ja niitä on vieläpä runsaasti. Siis minulla! Naurattaa ajatella, että periaatteessa minulla on ainakin jonkinlainen alku siitä haikailemastani jäntevästä ja voimakkaasta kropasta, mutta se on vain piilossa tuolla vielä turhan runsaan rasvakerroksen alla. Apua, minun täytyy pelastaa se parka sieltä!

Suurin yllätys oli kuitenkin vasta tulossa.

Kävi nimittäin niin, että tämä hyvin tarkkana pidetty laite laski minun peruskulutukseni hiukan päälle 1600 kaloria. Eli siis tuon periaatteessa kulutan, vaikka makaisin koko päivä sängyssä. Say what!? Aiemminhan olen luullut, että perusaineenvaihduntani on jossain 1400 paikkeilla. Ja olenkin pitänyt syömällä saadut kalorit jo pitkään siinä 1600-1700 kalorin pinnassa ja kuvitellut syöväni tarpeeksi.

Toisin sanoen, saattaa olla niin, että minun vuoden päivät jatkunut megajumini johtuukin ainakin osittain tuosta. Olenko minä elänyt sillä pahamaineisella säästöliekillä?

Nyt puhallankin uutta kipinää motivaatiooni ja lähden uskaliaasti nostamaan energiansaantiani. Jospa, oi jospa tässä olisi se onnistumistani himmannut solmu. Jospa nyt saisin sen auki. Tosin tämä hölmö mielen reppanani kirkuu silti, että herrajumala, mitä jos paino lähteekin nousuun? Sen näemme kohtapuoliin. Pakko tätä on nyt yrittää, kun kone näin sanoo. Kai se on minua fiksumpi.

Ai niin, hämmästyin myös siitä, että vaikka juon yleensä lähemmäs 3 litraa vettä päivässä, oli kehon nestetasapaino minimirajoilla. Lisää vettäkin siis pitäisi juoda ja kunnolla.

images.jpg

Ps. Paino on noussut mystisesti kolmella kilolla. Luulin juhannuspöhöksi, mutta vielä ei ole laantunut. Mitä ihmettä? Noin paljon ei ole koskaan heittänyt. Eikä tosin parin päivän syömingeilläkään olla noin paljoa noustu, koskaan. Tosin nyt en stressaa siitä, vaan hoidan nuo syömiset kuntoon ja katson vasta sitten, mihin suuntaan mennään.

Hyvinvointi Hyvä olo Liikunta Terveys

Epätoivoista

Ei ole todellista, mietin, kun punnitsin itseni salilla pari päivää sitten. Paino noussut jopa pari kiloa. Voiko tämä oikeasti johtua ihan vain siitä, että olen pari viikkoa syönyt vähän rennommin? Mikä siis tarkoittaa sitä, että olen syönyt ihan perusterveellisesti laskematta kaikkea. Eli varmaan useimpien mielestä olen syönyt aivan normaalisti tai jopa terveellisesti.

Huokaus. Pitkästä aikaa iski niin hirvittävä turhautuminen, että kihosi aivan kiukun kyyneleet silmiin. Salilla katselin aavistuksen katkerana ympärilleni ja raivosin pääni sisällä sitä, miksi sen pitää olla niin vaikeaa minulle. On se niin väärin, että en saavuta tavoitteitani edes sillä hiellä, paneutumisella ja työmäärällä, mitkä tähän projektiin olen laittanut. Kun taas monet muut ovat saavuttaneet paljon suurempiakin tuloksia pienemmässäkin ajassa. Helvetin kilpirauhanen, voisin syödä vaikka kaikki maailman pillerit lopun elämni, jos se saisi kropan tottelemaan ja toimimaan oikein. 

Kunpa joku keksisi edes sellaisen keinon, jolla kilpparivaivaisetkin saisi painonsa kuriin. Mutta ei sellaista taida olla. VHH, huutavat monet, mutta sitten taas toinen koulukunta sanoo, että kipirauhasvaivasen pitäisi nimenomaan saada hiilihydraatteja. Sitä paitsi, case hiilarit on jo minun kohdallani pitkälti koettu. Jos vähennän hiilareita, en kykene järkevään ajatteluun, en jaksa tehdä mitään fyysistä, enkä nuku kunnolla. Joten se siitä monien kehumasta hyvästä vireystilasta. enkä minä edes ole mikään hiilarisyöppö, peruspäivinä saan niitä 150-200. Maksimissaan, usein taitaa jäädä allekin. Vertailun vuoksi se keskiarvo ihmisillä on noin 300 g/pvä.

tumblr_mhxwvnd6Ef1rzifjno1_500.jpg

 

Olen jo miettinyt, pitääkö tässä laittaa rahaa likoon ja ottaa personal trainer. Siis sitten, kun siihen olisi varaa niin, ettei se tekisi liian kipeää lovea kukkaroon. Toisaalta turhauttaa ajatus maksaa itsensä kipeäksi pt:stä, kun sille ei ole takeita, että sellainenkaan auttaisi mitään.

Miksei nyt juuri voisi olla jossain lehdessä jotain ryhmäprojektia, jossa seurataan edistymistä? Alan olla kypsä jopa tekemään tästä pikkuongelmastani julkisen, jos saisin sillä apua. Kaiken maailman Suurimpiin pudottajiin ja Jutan Superdieetti-ohjelmiin olen liian pieni. Onneksi sentään niin.

Olisiko siellä ketään PT:tä tai tulevaa sellaista, joka haluaa haastaa itsensä mahdottomassa projektissa? Ja edullisesti. luvassa mainetta ja glooriaa. Voin olla paras työnnäytteesi ja markkinointikeinosi.

Leikki sikseen, loppukaneettina vielä toistan vanhaa mantraani, että kroppa sentään on muuttunut. Juuri katselin vanhoja kuvia todeten, miten paljon voikaan ihminen muuttua. Nykyisiä valokuvia voin jo katsoa ilman, että inhoan jokaista. Se on jo voitto sinänsä, minä viihdyn itsessäni. Mutta kun mielessä on se tietty maali, en haluaisi päästää siitä vielä irti.

Pääsen sinne vielä.

Hyvinvointi Liikunta Mieli Terveys