Reisirako?

Englanninkieisessä fitness- ja laihdutusmaailmassa se tunnetaan nimellä thigh gap. Tiedättehän, se ilmiö, kun reidet ovat niin kapeat, että ne eivät koske toisiinsa. Suomeksi ilmiölle ei tunnu oevan kunnon nimitystä. Suoraan suomennettuna reisirako tai reisiväli? Nääh. ”Rako reisien välissä”?  Kröhöm, juu ei. Käytämme siis yhä tuttavallisemmin thigh gapiä. Joka tapuksessa, tuo ilmarako tuntuu olevan jotain, mitä uskomattoman moni nuori nainen halajaa.

 

tumblr_lxcqusa8ve1r9fx8eo1_500.jpg

(Kuva: Tumblr ja hulvaton määrä lisää esimerkkejä löytyy vain kirjoittamalla Googlen kuvahakuun ”thigh gap”)

 

Netti on tosiaan pullollaan kuvia noista gapeista sekä kyselyitä ja ohjeita miten sellaisen voi saada. Jopa fitnesslehdissä näkee omia treeniohjeita sille, miten tuon myyttisen thigh gapin voi saada.

Ja mikäs siinä, kyllä minäkin mielelläni huolisin kiinteämmät sisäreidet, niin ettei reidet hinkkaisi toisiaan kävelessä, mutta liika on liikaa. Kun noita kuvia katselee, niin nyrkinmentävä aukko reisien välissä herättää ainakin itsessäni ajatuksen, miten kyseinen ihminen pysyy edes pystyssä tai pystyy kävelemään. Superkapeat reidet tekevät lähinnä hontelon vaikutelman, eivätkä todellakaan näytä kovin voimakkailta.

Eniten kuitenkin ihmetyttää gapin hypetys. Se tuntuu olevan yksi suurimmista vartalotrendeistä juuri nyt. Joskus halutaan pyykkilautavatsaa, seuraavaksi tavoitellaan pallonpyöreää peppua. Nyt thigh gap on must have. Mutta mistä moinen kauneusihanne on oikein tullut? Onko tämä tulosta siitä nykyajan ylilaihasta ihanteesta? Ennen vanhaan pyöreät, täyteläiset muodot olivat suosiossa, nyt tahdotaan suoria linjoja.

 Kysymys vain kuuluu, voiko kuka tahansa edes saada sellaisen, vaikka kuinka treenaisi ja laihduttaisi?  Itse en siihen usko. Reisien etäisyys toisistaan on varmasti aika vaihteleva ominaisuus ja sääliksi käy niitä, jotka jumppaavat ja jumppaavat ahdistukseen asti, kun rakoa ei vain synny. Ja miksi ihmeessä pitäisikään syntyä? Tämä Post A Secret -sivustolta löytynyt tunnustus kertoo aika paljon thigh gap-trendin älyttömyydestä.

 

tumblr_lwkn69oial1r6c6w2.png

 

Onko muut havainneet vastaavia vartalotrendejä?

 

~ K

 

LISÄYS!  Jotenkin hämmentävää, että tylsää hetkeäni täyttämään kirjoitetusta jutusta on tullut näin luettu ja keskusteltu. Siksipä lisään nyt pienen loppukommentin: Tämä juttu ei ole mikään yleinen kannanottoni aiheeseen, enkä tuomitse niitä, joilla tuo ihmeellinen gap on tai ei ole. Koko juttu on myös kirjoitettu rennolla otteela, enkä tosiaankaan ihan oikeasti ajattele, että kapeasääriset ihmiset eivät pystyisi kävelemään. En varmasti ole ainoa, joka hyyyyyvin kapeat kintut nähdessään ajattelee jotain suuntaan ”Apua, miten noiden päällä voi kannatella yhtään painoa?” Kaikella rakkaudella ja kunnioituksella siis.

Koko jutun idea oli siis alunperin kevyesti hämmästellä itseääni silmiin pistänyttä ilmiötä ja sitä, miksi jotkut naiset tavoittelevat jotain, mihin muut eivät todennäköisesti edes kiinnitä huomiota ja mikä ei ehkä fyysisesti ole heidän kropalleen mahdollista.

Hyvinvointi Hyvä olo Liikunta Mieli

Muutoksia ja tavoitelupauksia

Viimeaikaisia tapahtumia ja havaintoja:

  • Se raivostuttava jumi on hellittänyt.
  • Tosin pyhien aikaan tuli pikkuisen takapakkia, mutta nehän on kohta jo selätetty.
  • Vaihdoin painon kymmenluvun pienempään. Tuolla numerolla alkavaa lukua en olekaan nähnyt sitten lukioiän.
  • Kokonaispudotus tällä hetkellä -8 kiloa. Senttejä vyötäröltä noin 13, lantiolta 9.
  • Muutokset alkaa näkyä. Hämmennyn, kun joku sanoo siitä suoraan, mutta toisaalta harmistun, jos siitä ei huomauteta.
  • ”Jouduin” pienentämään joitain vaatteitani. (Tämä on pienentymisessä ikävää, kun vanhat lempivaatteet alkaa näyttää pussimaisilta. Onneksi pienentäminen on vielä suht helpooa. Pitäisi hankkia saumuri)

Tein joulun aikaan ultimate-testin, jonka tuolkset oli aika… mielenkiintoisia. Päätin sovittaa ylioppilaspukuani, joka on siis teetetty minulle vuonna 2005.  Se oli minulle selkeästi liian suuri!  Tästä hämmästyneenä kävin kaahimasta kellarista vanhojentanssipukuni, jota en ole uskaltanut edes sovittaa sitten lukion – ja se istui kuin hansikas. Olin tästä jopa hiukan tyrmistynyt, sillä en ole tullut kuvitelleeksikaan, että olisin pienentynyt niin paljon.

Se, miksi asia oli minulle niin suuri shokki, olkoon opetuksena ainakin minulle ja miksei muillekin siitä, että ne lihakset tosiaan painavat enemmän kuin läski, mutta näyttävät hyvin, hyvin erilaiselta. Olen nimittäin vanhojentanssieni aikana painanut noin 4-5 kiloa vähemmän kuin painan nyt, mutta silti olen nyt samankokoinen, kuin silloin. Tämä selittää myös sen, että pari tuttua on viime aikoina sanonut minulle ohimennen jotain, josta olen ymmärtänyt heidän olettavan minun painavan paljon vähemmän, mitä oikeasti painan.

Eli myös painojen kanssa treenaavat huomio. Olkaa itsellenne armollisia painon suhteen, älkääkä repikö hiuksia päästänne, kun vaa’an lukema ei tule alas ihan niin nopeasti, kun haluaisitte. Jos haluaa samalla kehittää lihaksia, on vain hyväksyttävä se, että paino tulee silloin perässä hitaammin. Jos siis pudotettavaa on, muutenhan paino saattaa jopa nousta.

  Muistakaa tämä:

tumblr_ln911sffvy1qa49sko1_500.png

Kuva: It’s No Piece of Cake @ Tumblr

 

Minä muuten lupaan uuden vuoden 2012 kunniaksi, että aion tämän vuoden kuluessa päästä normaalipainon puolelle. Just watch me.

Teittekö te kuntoon ja hyvinvointiin liittyviä uuden vuoden lupauksia ja miten aiotte toteuttaa ne?

 

~ K

 

PS:  Olen itseasiassa harkinnut kehonkoostumusmittausta, niin tietäisi paremmin nuo lihas- ja rasvasuhteiden vaihteun kropassa. Osaisiko joku suositella hyvää ja edullista paikkaa? Olen yrittänyt kytätä CityDealia sun muita hyvän tarjuksen toivossa.

Hyvinvointi Liikunta Mieli Terveys