
Oodi Allenille
Oi Woody! Tuolla tuotteliaisuudessaan ja omintakeisen neuroottisessa tyylissään vertaansa vailla olevalla tuttuakin tutummalla rillipäällä on aina vain erityislaatuinen asema sydämessäni. Leffoja on singahdellut osapuilleen yksi vuodessa sitten 60-luvun lopun, lajityypistä toiseen, mutta loppujen lopuksi Allenin voi sanoa luoneen oman genrensä. Kaikki heitot eivät suinkaan ole osuneet maaliin, mutta en minä niitä epäonnistumisia mieti, saati sitten […]