hevosheipat
viikko takaperin startattiin taas Niilon kanssa kisoissa 100 ja 110 tasolla. lopputulemana yksi puomi alas 110 luokassa ja 100 luokassa yksi perinteinen zorro– hetki takajaloilla riekkuen ja tasapainoa uhmaten. positiivinen fiilis jäi näistäkin starteista, vaikka pikkaisen skarpaten olisin ehkä saanut hevosen myös ensimmäisessä luokassa maaliin ilman turhia nurkkajumituksia, mutta tälläistä tämä välillä on. helppoa olla jälkiviisas.
kahden viikon päästä kisataan Keski-Suomen aluemestaruuksista, missä lähdemme testaamaan kynsiämme ensimmäistä kertaa 120 tasolla. epäilystäkään ei ole etteikö Niilolla skouppi riitä tähän tasoon, päinvastoin – uskon että suoritukset jopa petraa kun hieman rimoja nostetaan.
translation// pics from last weeks competition with my friends beautiful gelding Bonevill.
