rasti seinään. nyt ne löytyi – täydelliset farkkuhaalarit. olen sööttejä haalarifarkkuja yrittänyt syynätä kirppareilta ja kaupoista pienen ikuisuuden, mutta ne eivät vain koskaan istu. ei ikinä. kunnes äkkäsin nämä Crockerin haalarit ystäväni päältä savuisen mustassa pesussa – välitön haalarikateus pakotti testaamaan itsekin, ja ai että on hyvät. täyden 10 pisteen haalarit tarpeeksi kapealla lahkeella, […]

  ihastuin Kööpenhaminan reissulla Illum Bolighus tavaratalossa uudestaan, ja kovin kohtalokkain seurauksin, Alexander Wangin Diego- laukkuun.   vaikkakin tämä pussiveska on hivenen painavanpuoleinen, ja laukusta ei oikeastaan saa mitään ikinä ulos, on se silti vienyt sydämeni täysin. tummansinisen mokkanahkaisen Diegoni olen käyttänyt niin hurjaan kuntoon, että mielestäni oli korkea aika päivittää uuteen. plus onhan tämä […]

  voi olin jo aivan unohtanut tämän valkoruskean rantakaverini Meksikosta – herrasmiesveijarin, joka antoi myös oman sysäyksensä kovalle koirakuumeelleni. ja eihän tähän kuumeeseen, nyt oikeasti ole kuin one way out. laukussani painaa tälläkin hetkellä kaksi koiraopusta aihein ”The City Dog” ja näin koulutat pentusi,  googlen viimeisimmät haut ovat jotakuinkin tasoa ”mikä naksutin” ja huushollin vaaranpaikkoja […]

  julistan uudessa Trendissä varauksettoman rakkauteni erästä suuresti ihailemaani ammattikuntaa kohtaan. tuo ammattikunta on Suomen hedelmätukkurit – on käsittämättömän hurjaa, että täällä pohjolassa saa kypsiä mangoja lähikaupan hevi-osastolta . eilisen lepopäivän kunniaksi herkuttelin yhdellä istumalla tämän komean värikimaran. ikään kuin olisi nauttinut aurinkoa annospaloina – paras coping keino valottomuuden keskelle. eläköön hedelmät.

  sain Carlingsilta viikonlopun piristeeksi pienen pehmeän paketin, josta paljastui mm. tämä hempeän vaaleanpunainen puuvillapaita. vaaleanpunainen, tai muutkaan pastellivärit, ei useinkaan päädy kaappiini, mutta tämä vaaleanpunaisen sävy on tarpeeksi murettu ja siksi mieleeni. kuvissa myös Tanskasta ostamani musta scuba– rotsi. aika veikeä vaatekappale, josta takuulla tulee uusi vakivaate kunhan kelit pikkaisen vielä lämpenee. ai että […]

  paistoin sunnuntaiseen imelänhimooni aimo tornin jenkkipannareita Nigella Lawsonin ohjeella, ja olipahan melkoista herkkua. suosittelen nauttimaan plätyt siirapin,  notkistetun Nutellan ja vaniljajäätelön kera. jätski uupui itseltä tästä kattauksesta, ja myönnettäköön sen harmistuttaneen hieman.. jenkkipannarit 2 munaa 1 rkl sokeria, 0,5-1 tl suolaa, hippanen vaniljasokeria 1 rkl leivinjauhetta 30g sulatettua voita 3 dl maitoa 3,5 dl […]

  maanantaita kaverit!! viikonlopun keli oli mitä surkein asukuvaukseen – taivaalta tupsahteli milloin mitäkin, ja valo oli lähestulkoon surullisen huono. säätä uhmaten tahdoin kuitenkin kuvata uudet tossuni, vaikka tämä kuvasarja nyt ei niille suoraan sanoen kummoista kunniaa tee. asu muutoinkin on hieno esimerkki siitä, miten livenä oikeinkin kiva lookki näyttää kuvissa ehkä hieman tympeältä. nojoo […]

  jos yhden toiveen nyt saisin, niin teleporttaisin itseni Puerto Morelokseen, ja söisin itseni tainnoksiin. tuo pieni kalastajakylä Meksikossa oli todellinen ruokafiilistelijän paratiisi – käsittämättömän herkullista ruokaa tarjoiltiin pilkkahintaan oikeastaan jokaisessa kylän ravintelissa.  yksi ylitse muiden oli kuitenkin sympaattinen kahvila El Nicho, missä valtava vakioaamiaiseni koostui poikkeuksetta maagisesta Breakfast bun annoksesta, missä korianteri-manteli- kaalisalaatin kera […]

  eräs lukija tiedusteli, kuinka onnistun pitämään kenkieni valkeat pohjat puhtaina – mistä syystä paljastan nyt  salaisen aseeni. vastaus on kovin simppeli, mutta harva tulee sitä ehkä ajatelleeksi kenkien puhdistukseen. tämä käyttämäni puhdistaja,  ja valkeiden kenkien pelastus on IHMESIENI. maaginen marketeissa myytävä sieni, jonka toimintaperiaatetta en piruvie pysty käsittämään, puhdistaa siis kaiken kaikesta – myös […]

  keskityin viikonloppuna 100- prosenttisesti kotoiluun, perheeseen ja ystäviin. tällä laskukaavalla jäi siis 0- prosenttia blogijutuille – ihanaa kerrankin näin. maleksin villasukissa ja yöpusakassa pitkälle aamupäivään, nautin täydellisen aamiaisen siunaamatta ajatustakaan asettelulle tai valaistukselle ja leivoin sydämeni kyllyydestä – valokuvaamatta mitään näistä tekemisistäni. täydellisen vapauttavaa. tästä syystä siis hieman laimea postaustahti. mutta nyt petraan!