koiramutsin kuvaterkut

 

luojan lykky, että joku teistä toivoi pentupostausta. en ole nimittäin vieläkään tehnyt muuta kuin nunnuttanut Chloea – hyvä jos olen suihkussa malttanut käydä. näistä lähtökohdista ajatus päivän asujen kuvaamisesta tuntuu todella etäiseltä asialta – olen viettänyt viikkoni luontopolulla, metsässä, koirapuistossa ja kotona karmeissa rytkyissä ja ystäväni valaisi eilen ulkoista habitustani kertomalla, että näytän asialleen vahvasti omistautuneelta lintubongarilta. hienoa.

tyttö on kotiutunut aivan uskomattoman hienosti. ruoka maittaa, tarpeet tehdään 90- prosenttisesti oikein ja lelujen funktio alkaa hiljalleen kirkastumaan. kaduilla pentua ihastelemaan pysähtyvät ihmiset eivät ota millään uskoakseen, että vieressäni kiltisti istua nakottava koira on 5 kuukautinen, ja kotiutunut vasta muutama vuorokausi sitten ihmisten pariin romanialaiselta koiratarhalta.

remmikävely on aivan piece of cake, autossa matkustetaan ikiunessa, imurit, rekka-autot tai tehosekoitin ei aiheuta neidissä mitään reaktiota ja yksin jäädessään vaan lekotetaan sohvalla. kynsien leikkaus onnistuu sekin kuin vettä vaan ja lenkin jälkeen Chloe antaa jo itse eteisessä tassua valmiiksi koska kohta kuitenkin koivet kuivataan. ja tietenkin hän myös istuu esimerkillisesti käskystä.

en oikein tiedä kuinka näin voi edes lykästää, mutta olemme saaneet maailman huikeimman piskin ikinä. 

 

translation// pics of Chloe. our marvelous rescue puppy.