tupsupeitteen lisäksi makuhuoneeseen löytyi myös uusi matto Zoco homesta. Beni Ouarain paimentolaismattoon on ihana ujuttaa aamuvarpaat. lähtee päivä lempeästi käyntiin.
pahoittelen lähes kelvottomia kuvia. pimeys on käsin kosketeltavaa – edelleen. mistä syystä kuvat on rajusti jälkivalotettu.
translation// found the perfect Beni Ouarain rug to our bedroom. luvs it.
muutama lomakuva Meksikon matkan loppusuoralta Cancunista.
olen täällä jo muutamaan otteeseen ilmaissutkin, että Puerto Moreloksen ja Isla Holboxin kaltaisten paratiisien jälkeen, Cancun oli oikeastaan painajaismainen turistikeskittymä. toki on sanottava se, että kahden viikon reissaamisen jälkeen ei remmissämme ollut kamalasti energiaa lähteä etsimällä etsimään niitä Cancunin parhaita puolia.
hotellialue eli Zona Hotelera oli painajaismainen hotellirykelmä kaikkine sikahintaisine Mexico Outletteineen ja ostoskeskuksineen – Zarankin kamppeissa oli reilu parikymmentä prosenttia enemmän hintaa kuin kotimaassa. shoppailu ei siis tässä kohteessa ollut miltään kantilta tarkasteltuna järkevää. tai edes mieluisaa.
rannat olivat sotkuisia, kova-aaltoisia, tuulisia, ja aivan pommitäynnä ihmisiä kylki kyljessä. ei siis lainkaan oma käsitykseni kivasta biitsistä.
hotellimme Sina Suites sen sijaan oli oikein miellyttävä, ja hotellin allasalue oli parasta mitä Cancunilla oli meille tarjota. mutta muutoin en kyllä hyvällä tahdollakaan voi suositella Cancunia oikeastaan kenellekään.
ja ei – en ole erityisen lomakranttu. minulle piisaa hyvä ruoka, letkeä meininki, autenttiset rannat ja hyvät vibat.
translation// throwback to a poolday in Cancun.
