postikortteja Koh Lantalta

niin se vain tämäkin loma hujahti hetkessä, ja täällä jo pötköttelen villasukat jalassa omassa, jumalaisessa sängyssä.

näin koko yön unta täydellisen kypsistä avokadoista (ilmeisesti ainoa hedelmä, mitä on mahdotonta löytää Thaimaan saarilta), ja odotan kuumeisesti lähikaupan aukeamista ja aamiaishölskettä kotikeittiössä. kahvipapujen jauhamista, ja Chloen ruokkimista leivänkäntyillä suoraan ruokapöydästä.

tämänkin loman jälkimainingeissa ehkä paras tunne on se, miten innostunut voi ihminen olla päästessään valmistamaan omat ruuat ja pyörimään tuttuihin nurkkiin. jopa kotona odottanut virroista poiskytketty jääkaappi, minne oli tiukasta syynistä huolimatta jäänyt kahdeksi viikoksi lojumaan puoliksi syöty fetajuusto, oli sekin ihan OK tilanne. kahden vuorokauden matkustamisen jälkeen olisin voinut kuvitella täydellistä mental breakdownia, mutta olin ikihyvilläni kun pääsin siivoamaan oman jääkaappini.

ihana tunne.