Pimeät illat ovat söpöjä ja sää on ollut tänä syksynä kuvankaunis, mutta tässä kohtaa marraskuuta kenen tahansa suomalaisen elämänhalua aletaan silti koetella. Tämä pimeyden ja veden määrä on absurdia! Siksi vanhimpien ystävieni tyttökerho treffaa aina marraskuun kammottavimpaan aikaan ja ratsaa jonkun ihanan – tai sitten ainoastaan obskuurin – kaupungin yhteisen viikonloppuvisiitin merkeissä. Ruuhkavuodet (kyllä, käytin juuri […]

Olen vielä 23 minuuttia solidaarisuuslakossa hallituksen leikkausten pahimpien uhrien rinnalla, joten minulla on aikaa kertoa kesken työpäivän, että tänään on suuren mielenilmauksen lisäksi muutenkin sangen erityinen päivä. Lähdetään siitä, että suhtaudun omiin tekemisiini kantahämäläisellä ankeudella. Esimerkiksi jokainen kirjoittamani juttu on lähtökohtaisesti paska, ja luonnollisesti epäilen, että hääni saattoivat olla ihan paskat nekin. Ehkä kukaan ei vaan kehtaa […]

Ecce homo: syksyn synnyttämä ihminen 2.0.! Joillakin se starttaa elokuun puolivälissä, kun teillä alkaa keikkua liian isoja reppuja liikuttavan pienten ihmisten selissä, joillakin kalenterintarkasti vasta syyskuun ensimmäisenä. Ilmiö on kuitenkin sama: nyt pistetään elämä uusiksi.   En ole ollenkaan immuuni tälle, vaan päinvastoin pahinta sorttia. Viime vuonna aloitin ainakin suuruudenhullun Jutta-dieetin (joka oli muuten mielettömän hyvä […]

Ruusut ja timantit ovat ihan kiva juttu, mutta jos todella rakastat jotakuta, ostat hänelle kyllä juustokaupan lahjakortin. Hyvä on, hyvä on. Lupaan kertoa vielä joskus itse häistämmekin, mutta antakaa ensin ylistää yhtä ihanista häälahjoistamme. (Oikeasti: tajuan vasta jälkeenpäin, että täydelliset lahjat ovat kyllä ihan validi syy pelkästään mennä naimisiin. Just do it.) Jos asuisin Helsingissä, hahmottaisin varmaan […]

Kuka lähtee viikkoa ennen häitään kahlaamaan kakkaan slummeissa ja väistelemään malariahyttysiä Afrikan sydämeen? Minä, minä, minä! Kun Suomen World Vision tarjosi mahdollisuuden lähteä median edustajana tutustumaan hankealueisiinsa Keniaan, oli pakko suostua, vaikka ajankohta oli vähän haastava. Tiesin, että katuisin hulluna, jollen lähtisi. Näin jälkeenpäin sanonkin, että onneksi lähdin. Matka oli mullistava ja uskomaton. Reissaan paljon sekä […]

Viikkoa myöhemmin: jokohan sitä pystyisi kirjoittamaan? Jep, minulla oli viikonloppuna polttarit. Älkää pelätkö, en aio tuskastuttaa teitä minuutti-minuutilta -raportilla (sitä varten on Instagramin häshtäg #lauralovespolttarit, kunnianosoitus Lily-blogilleni tuo nimikin, tänks!), mutta antakaa nyt vähän mehustella. Jo polttarien startti oli kreisi — ja siihen oli muuten värvätty mukaan rakas pomomuija, Trendin toimituspäällikkö Laura Kangasluoma ja eräskin mahtimimmi Maria Veitola. Minä siis […]

Hallelujaa: uusi keittiömme on valmis! No okei, se on ollut valmis jo kuukauden, mutta en ole saanut aikaiseksi postata siitä, miten fiilareissa siitä olen. Superfiilareissa! (Katsokaa vaikka, meinaan mennä kaksin kerroin onnesta.) Lupasin taannoin kertoa, miten persoonattomasta Ikea-keittiöstä (meidänkin tapauksessamme pelkkää simppeliä, mattapintaista valkoista moduulia) loihditaan pikkuniksein ihastuttava ja uniikki. Ystäväni Jenni Jokiniemi suunnitteli siis keittiömme ja on näiden […]

Kuopukseni on 2.5-vuotias. Siinä missä lapsi elää vaihetta, jossa irtaannutaan vanhemmista ja etsitään omia rajoja, elän minäkin. Miltei viiden putkeen vedetyn vauva- ja taaperovuoden jälkeen olen löytämässä itseäni uudelleen. Olen symbioosista irrallinen henkilö, jonka rinnat eivät ruoki ketään ja jonka vatsassa ei potki enää kukaan. Luulin eläväni tätä vaihetta jo vuosi sitten, mutta se oli silloin […]

Olen onnenlikka. Ystäväni ovat poikkeuksetta superlahjakkuuksia. He ovat tyylikkäitä, fiksuja, sööttejä ja skarppeja. Kukin on työssään mestarillinen. Mutta ennen kaikkea he osaavat hemmetin hyviä keksimään erilaisia kerhoja. (Täytyy sanoa, että olen itsekin tässä lajissa aika hyvä. No sori.) Kukaan ei vielä ole keksinyt ulkoilukerhoa (no niin! Keksin just nyt juoksukerhon!), joten valoisina kevätpäivinä meillä on jos […]

Hetkittäin havahdun siihen: häihin on alle kaksi kuukautta. Hääpaikka on. Catering on. Bestman ja neljä (aloin keulia) kaasoa on. Maistraatti on varattu. Mutta tämä kaikki on hoidettu joskus vuosi sitten. Sen jälkeen emme ole laittaneet tikkua ristiin juhlien eteen. Ehtiihän tässä. Vai ehtiikö! No, nyt pääsiäisenä hoidettiin yksi iso rasti: haettiin hääjuomat lahden takaa, perimauttomaan suomalaistyyliin. Säästö […]