Jo on shaatana, että tällaisesta palstastakin kehittää itselleen velvollisuuden, jonka laiminlyöntiä sitten harmittelee lomamatkalla. Lähetetäänpä siis kuvahaasteen seuraava palanen tanskalaisesta rivitalolähiöstä. Nappasin eilen rihkamakatukojusta mukaan tällaisen noin pennin maksaneen silkkihaalarin (no kovasti tämä garmant täggi väittää, että 100% silk). Kiljuin ilosta sujahdettuani sen sisään: eihän näin mukavaa vaatetta ole keksittykään! Alaston olo – ympärillä hulmuaa […]

Prikulleen vuosi sitten avopuoliso lähti töihin viimeistä kertaa ennen pitkää kesälomaansa. Olin jo kuukausia aiemmin vitsaillut, että tuo perjantai 2.7. olisi vauvalle paras synttäripäivä: isänsä saisi olla kotona maksimimäärän – koko kesäloman + koko isyysloman. Neropattilapseni oli kohdussa tarkkaavaisena ja miellyttämishaluinen (harmi, että tuo piirre on kadonnut matkan varrella). Tuon aamun vaihtelin sängyssä asentoa ja […]

Joo, tämä on kyllä festariteltta minun makuuni. 17. kerros, 12 suurta ikkunaa kahteen suuntaan yli koko Kööpenhaminan. Näkyy esteettömästi tivoli valoineen, hulinoineen, laitteineen. Kirkontorneja, loputtomasti kauniita punaisia kattoja. Nostokurkia, liikenneruuhkia. Miljoona polkupyörää & muurahaisarmeijaa muistuttavaa ihmisvirtaa. Raatihuone, rautatieasema. Horisontissa meri ja tuulivoimalat. Ihan uskomatonta. Jalkapallokentän kokoinen kylppäri, jossa sielläkin yksi seinä ikkunaa. Ei tartte mennä […]

Olen ältsin huono juomaan vettä. Minusta vesi nyt vaan on jotenkin ihan turhaa. Mautonta. Kuin joisi ilmaa. Mutta helteellä on pakkopakkopakko juoda, sen tajuan minäkin. Huijaan itseäni juopottelemaan vettä seuraavalla setillä: kaunis kannu (mummin perhoskannu, vanhaa Arabiaa, sí sí) + maustehet (tällä kertaa pari luomulimeä lohkoina). Suosittelen samaa muillekin vedenvihaajille. Kyä nyt uppoaa. Lisää limevettä, […]

Tänään! Vuoden vauvautumistauon jälkeen olen valmis valloittamaan lempifestarini. Lento lähtee jokusen tunnin kuluttua, illalla pitäisi olla jo M.I.A.:n keikalla sekoilemassa mojito kourassa ja mies kainalossa. Sillä aikaa äitini ja Sulo nukkuvat toivottavasti makoisasti Köpiksen keskustassa Radisson SAS:sin syleilyssä. Sinne mekin suunnistamme yöllä – kuten hippileirin yhteydessä tuli kerrotuksi, minusta ei saa telttailijaa enää tekemälläkään (KIITOS […]

Lievästi haastava tehtävänanto. Kiitti vaan, kuvahaaste. Voin vain toimia ”suosikkikuva just nyt” -pohjalta. Juuri nyt se on tämä viime viikonloppuna keskiyön kieppeillä napsaistu kuva tytöstä, johon tutustuin juhannusaattona. 7-vuotiaissa mimmeissä on aika paljon voimaa ja virtaa! Ja lapsi osaa olla kameran edessä niin paljon avoimempana, rennompana, ryhdikkäämpänä kuin aikuinen. Ylpeästi omana itsenään. Missä vaiheessa se […]

Aurinkotervehdyksiä & asanoita pihanurmella, saunan sytykkeeksi luomulager-sikspäkkejä. Holtiton valikoima käristettäviä soijatuotteita, paljon vapaaehtoista telttailua & liuta hyväkäytöksisiä lapsia, joiden nimet eivät löydy nimipäiväkalenterista. Oh yes, terveisiä hippileiriltä. Ja tästä vinkkiosuuteen: Suomi on täynnä puoliunohdettuja leirikeskuksia keskellä idyllisintä maalaismaisemaa. Niiden vuokraaminen ei maksa oikein mitään. Suosittelen lämpimästi ystäväporukan keräämistä ja viikon mittaista kaverileiriä. Sellaisella ei tarvitse […]

Tämä Emmin jumalaisen kaunis otos. Joka paljastaa vähän liiankin hyvin, miltä oikeasti näytän. (Olen kyllä kerran kirjoittanut maan laajalevikkisimpään julkaisuun Nyt-liitteen pääkirjoituksen esimerkiksi hammastraumoistani, joten sinänsä perustyttömäinen, traumaattinen suhteeni ulkonäkööni ei ole mikään tabu, mutta olen kyllä ihan samanlainen sairaalloinen bloggaaja kuin muutkin: haluan hallinnoida itsestäni julkaistavia kuvia, vain yläviistosta ja hyvin valaistuja ja hienoissa […]

Kuvahaaste uhkaa unohtua! Minähän olen Suorittaja isolla ässällä. Tätäkään ei jätetä puolitiehen – saatika alkumetreille. Hampaat irvessä siis repäisen kuva-arkistostani otoksen, joka nyt on edes kaukaisesti vihreä. Siinäpä oliivinvihreää, vai pistaasinvihreää, mitä vihreää tuo nyt on, seinää Kapteeninkadulta ja kaunis Sannani. Tuo Kapteeninkadun asunto oli joskus ystävien koti, nyt siellä asuu kuka lie. Nostalgiapala! Jos […]

Heinäkuun ensimmäisenä toteutuu keski-ikäisin unelmamme: oma mökki. Tutulta, rakkaalta saarelta, klaanin mailta. Pesueemme piilopirtti, vain muutama askel mereen, plumps. (Tars varmaan opetella uimaan.) Peiponniemessä sijaitseva mökkimme on nimeltään Peipponen. Se näyttää linnunpöntön ja alppimajan lehtolapselta. Se saa pian pintaansa maalia. Maalin värin valitsee omistaja. Niin – emme me niin keski-ikäisiä tai huikentelevaisia ole, että olisimme […]