Aakkoset (salmiakkia)

Kunnon mamma ja Sisunainen edellä, minä perässä. Hyvän olon aakkosia siis listaamassa.

Aamiainen.

Minulle ei kannata puhua ennen kuin olen saanut aamiaista. Aiemmin sisälsi kahvia, juustovoileipiä ja maustamatonta jogurttia hillolla. Ajattelin, etten ikinä saa samaa elämystä mistään muusta. Nykyään kahvin kyytipoikana on ruiskaurapuuro (sokerilla, hui! ja maidolla) sekä yleensä keitetty kananmuna. Tällä pärjään.

Blokki.

Iski heti. Aakkosia. Noin monta! Kärsin myös kirjoittajan blokista noin muuten, joten tämä ei kyllä lisää hyvää oloa. Sen lisäksi vihaan näitä vierasperäisiä sanoja, joten unohdetaan se heti. Ei ole blokkeja.

C

Ks. edellinen kohta. Ohitan tämän. Hah! Keksinpä, tuosta seuraavasta johdettuna: C-vitamiini, tietysti. Kärsin jossain vaiheessa toistuvista virtsatietulehduksista, ja vaikka lääkelaukusta on tippunut pois karpalotabletit ja muut vastaavat, otan edelleen C-vitamiinini aamuin illoin. Tässä sama kuin seuraavassa: toimii tai ei, ei paljon huvita kokeilla, josko tulehdukset palaisivat poisjätön myötä.

D-vitamiini

Ollut käytössä pari vuotta. Syksyllä jäi pois. Oli kamala syksy. Muistakin syistä. Palasin D-vitamiinipurkille. Toimii tai ei, syön niitä silti.

Ennakkoluulottomuus

Turha kuvitella, etten olisi yhtään ennakkoluuloinen. Mutta olen tänä keväänä kokeillut uusia kuntoilumuotoja ja ollut muutenkin avoinna erilaisille vaihtoehdoille. Olen mm. menossa sukeltamaan parin viikon päästä. Ja olen kauhuissani. Suoraan sanottuna yritän aktiivisesti unohtaa moisen. Mutta sanoin kyllä, koska halusin kokeilla enkä vain suoriltaan tyrmätä.

Hurja painonpudotus ja muu tosi-tv

Paheeni. Myönnän. Katsoin myös viimeisen kauden Jutta ja superdieetit -ohjelmaa. Osittain haen niistä vertaistukea. Osin kiinnostaa se, mikä varsinkin jenkkiversioissa on kiedottu paatokseen: kuinka paljon ylipainosta on oikeasti kyse painosta ja kuinka paljon muusta. Hirmuinen revittely puolen vuoden tai vuoden ajan on mielestäni epätervettä, toivon että mahdollisimman moni saa pidettyä painonsa poissa, kun kuvausryhmä häviää ympäriltä. Ja toivon, että joku muukin saa inspiraatiota, eikä ajattele, että kyllä minäkin jos olisi noin paljon neuvoja ja treenaajia ja julkisuutta ympärillä. Itseä varten. Mieluummin sitten vaikka vähän kuin ei ollenkaan.

Induktioliesi

Meillä on ollut tällainen käytössä vasta vajaat puoli vuotta. Olen rakastunut. Paras seuralainen on hiiliteräspannu, jolla paistuu nopeasti kevyt lounas (kanaa ja munakoisoa, sivuun vähän halloumia, nam). Opettelemistakin on ollut, mutta nopeatoimisuus tekee tästä vahvan kilpailijan mökin kaasuhellalle.

Jätski

Hyvä herkku, yleensä jälkiruokana, jossa on kohtuullisesti kaloreita. Talven suosikkeja ovat olleet Ben & Jerry’s. Jäätelöhyllyyn on ilmestynyt paljon kotimaisia, luomukamaakin, mutta makujen kirjo on aika suppea. Pähkinättömyys rajaa tietysti joitain minulta pois. Koska syöty määrä on kerralla pieni (noin 100 g), riittää isommasta paketista liikaa syötävää, jos maku ei miellytä.

Kiipeily

Se on kivaa. Suosittelen kaikille kokeilemista, vaikka porukassa. Korkeanpaikankammoisena minuakin välillä hirvittää, mutta jos minäkin pystyn, sinäkin pystyt. Miehen työpaikan porukoille järjestettynä oli oikein hyvä kokemus. Lapset muuten ovat luontaisia kiipeilijöitä, semmoinen kolmevuotiaskin pääsee jo aika pitkälle.

Laulaminen

Laulaessa on pakko hengittää. Kuorossa on hetkiä, jolloin kokonaisuus on enemmän kuin osiensa summa. Olen ollut onnekas voidessani jakaa huikeita hetkiä kanssalaulajien kanssa.

Maitokahvi

Juon kahvini maidolla. Aamulla 70/30 maidon hyväksi. Myöhemmin päivällä käryyttelen tavallista suodatinkahvia mokkamasterissa ja annan sen välillä olla lämpölevyllä liian pitkään, ihan vain että saavuttaisin sitä työssäkäyvän ihmisen olettamusta työpaikan pahasta kahvista, jota on kuitenkin pakko juoda. (Oikeasti aamukahvissa on sen verran kaloreita maidon takia, etten voi litkiä samanlaisia pitkin päivää. Ja suodatinkahvi on ihan ok.)

Niska- ja hartiahieronta

Kuka ei rakastaisi? Okei, voi se joskus olla tuskaa ja monesti sitä pyydän vasta, kun jumit alkavat olla päällä. Joululahjaksi saatu lahjakortti on vielä käyttämättä, pitäisi varata aika. Mutta lempeästäkin hieronnasta (tai ihan vaikka rapsuttelusta) saan hurjasti lisää hyvää oloa.

Oma koti

Jep. Pieni kiertoilmaus, mutta K-kirjaimen kohdalle oli monta suosikkia. Oma koti on kerrostalossa lähiössä. Kerrostaloasuminen sopii minulle hyvin, kunhan ikkunan takaa kukaan ei kurki heti sisään. Tällä hetkellä oma koti on niin sanotusti oma, ensimmäistä kertaa elämässä. Viihdyn paljon kotona, juuri nyt vähän pakollakin, mutta muutenkin. Haluaisin opetella kutsumaan enemmän vieraita, kunhan niille ei tarvitse varata vierasvaraa (koska arvatkaa, kuka syö ne jäljellejääneet kaurakeksit?).

Proteiini

Oli minulla ehkä joku aavistus olemassaolosta ennen ruokaremonttia, mutta sittemmin se on korostunut. Syön omani mielellään luonnollisessa muodossa, en lisättynä. Maustettuja proteiinirahkoja menee yksi päivässä, vaikka niissä kuulemma kauheasti sokeria onkin. Vierastan makeutusaineita, joten en vaihda ”makeuttamattomiin”. Jossain vaiheessa ehkä taas marjat ja maustamaton rahka -linjalle. Mutta siis tätä tarpeeksi niin jaksan paremmin.

Rauhassa

Kaikki mulle nyt! Ei. Pienin askelin. Rauhassa. Takapakkeihin kompastumatta. Vielä tulee flunssat ja vammat ja vaikka ja mitkä, mutta ne eivät ole lopullisia esteitä. Rauhassa vaan.

Salmiakki

Ehdoton lempiherkkuni. Suolaisen ja makean liitto koukuttaa. Olen siirtynyt Panttereista tavallisten lakujen kautta täytelakuihin ja sieltä edelleen salmiakkiaakkosiin, joita löytyy lähes aina keittiön kaapista. (Kuvan ottoa varten piti syödä neljä kappaletta.) Järkytykseni on suuri, kun mökkimme kummastakaan lähikaupasta ei löydy salmiakkiaakkosia. Kriisi! Koska jos syö herkkuja niin niiden pitää olla oikeanlaisia herkkuja. Karkin syöminen vain karkin syömisen takia kun ei oikein enää mahdu tajuntaan. Irtokarkeista suosikit ovat King Kong ja Vanhat autot, mutta niitä tulee yleensä syötyä liikaa. Salmiakkiaakkosissa 4-8 kpl on oikein passeli päiväannos.

(Keittiön ledivalot tekivät hassut raidat kivitasoon. Niitä ei siis nähnyt silmällä, mutta kamera näki.)

Tahto

Tahto tehdä. Kun eihän se aina ole kivaa. Ei aina jaksaisi perustella, miksei kannata syödä pussillista irtokarkkeja tai miksi kannattaa lähteä ulos, vaikka siellä on tihkusade. Ei pakko, joskus voi joustaa, mutta tahtotilan on oltava kohtuullisen pysyvä, että muutos on mahdollinen.

Uni

Täytyykö tätä selittää? Riittävästi unta, kiitos! Määrä liikkuu 7-9 tunnin välillä. Huomaan olevani enemmän illan torkku kuin aamuvirkku. En silti ole aamuisin mitenkään erityisen pirteä tai ihana, ks. vaikka ensimmäinen kohta.

Venyttely

”Kotona venyttely kannattaa”, sanoi tanssinopettaja joskus viime vuosituhannella. Ja oli oikeassa. ”Kissat on notkeita, mutta nehän venyttelee koko ajan”, sanoi samainen. Nehän eivät ikinä nouse uniltaan ilman selän köyristämistä suuntaan tai toiseen. Kissamaisuus – ja venyttely kunniaan! (Terveisin rautakanki, mutta ei missään sanottu, että näiden aakkosten mukaan pitäisi toimiakin.)

Yhdessä

Mieluiten jonkun kanssa. Liikuntaa ja elämää. Joskus on kiva olla yksin, metsässä, salilla, kotona, omien ajatustensa kanssa. Mutta kyllä elämän jakaminen ympärillä olevien ihmisten kanssa on lahja. Tuntemattomankin kanssa hetken keskustelu, pari sanaa säästä – niin kovin inhimillistä.

Äly

Hoi, älä jätä! Kaikenlaiseen on helppo hurahtaa. Järki mukana touhussa, niin jälkikin on todennäköisesti parempaa. Sisältää myös aimo annoksen itsensä kuuntelemista ja analysointia: onko tarve jäädä kotiin todellinen vai pelkkää välttelyä? Liikkumiseen ja syömiseen liittyy paljon tunteita, joita voi joskus tarkastella kriittisemmin. Joskus pitää jäädä vetää…

Överit

Sanahirviö lopuksi. Kohtuus kunniaan, mutta joskus pitää kiskaista kännit. Tai litra jäätelöä. Puoli kiloa irtokarkkeja. Pussillinen sipsejä ja dippikastiketta. Jos ei muuten, että muistaisi miten hyvä olo syömisestä tai juomisesta olevinaan tulee, ja kuinka paha olo sen jälkeen. Karkkiöverit toimivat erityisesti pidemmän herkkutauon jälkeen. Siitä tietää herkkujen syömisen riistäytyneen käsistä, jos sitä ei enää tule.

Aakkosiin eivät mahtuneet sauna, kirjat, blogit, kirjoittaminen, televisio ja elokuvat, mökki, perhe ja ystävät. Ja kurjimmat kirjaimet jätin välistä, koska tämänkin on tarkoitus tuottaa ennen kaikkea hyvää oloa.