Erilaiset persoonat parisuhteessa
Kaksi hyvinkin erilaista ihmistä voi saada suhteen toimimaan, mikäli he haluavat samoja asioita.
Näin minä ajattelen. Mun mielestä kumppaniehdokkaan samankaltaisuutta yliarvostetaan tutustumisen alussa. Toki ihminen ihastuu helposti samankaltaiseen ihmiseen, mutta olen täysin sitä mieltä, että vastakohdat vetävät puoleensa. Luonteen (ja mahdollisesti myös ulkonäön) eroavaisuudet luovat vetovoiman kahden ihmisen välille. Tiettyjen asioiden tulee kuitenkin kohdata alusta alkaen, kuten huumorintajun, keskinäisen kiintymyksen sekä halun viettää aikaa yhdessä.
Ihminen kokee luonnostaan kiinnostusta sellaista henkilöä kohtaan, jonka kaltainen hän haluaisi itse olla. Etsimme usein tietämättämme kumppania, joka omaa ominaisuuksia, jotka itseltämme puuttuvat. Kun ihailee tiettyä ominaisuutta toisessa ihmisessä, voi se vaikuttaa myös omaan käytökseen positiivisesti. Sitä alkaa alitajuisesti kopioida niiden ihmisten käytöstä, joiden kanssa hengailee.
Sanotaan, että olet niiden viiden ihmisen keskiarvo, joiden kanssa vietät eniten aikaa. Yleensä eniten tai ainakin hyvin paljon aikaa vietetään sen oman puolison kanssa. Parisuhde voi siis auttaa kasvamaan ihmisenä ja tuoda uusia, positiivisia puolia esiin. Tämä toimii tietysti myös toiseen suuntaan – jos toisella on huono päivä tai kausi, saattaa se heijastua omaankin fiilikseen (olen todella herkkä aistimaan toisen mielialat.)
Erilaiset persoonat tasapainottavat ja vastakohdat täydentävät toisiaan. Molemmat tuovat uusia asioita toisen elämään ja se on rikkaus – mikäli siihen osaa suhtautua oikein. Kun tutustuu kumppanin kautta itselle aiemmin tuntemattomin juttuihin, tulee elämään uusia ulottuvuuksia ja kokemuksia. Erilaisuus avartaa mieltä sekä laajentaa ajattelua.
Toisella on hyvin todennäköisesti sellaisia taitoja, joita itsellä ei ole. Kumppanin täydentävät piirteet ja taidot ovat hyödyllisiä. Toinen voi hoitaa sellaiset asiat, jotka ovat tuntuvat itselle hankalilta tai eivät tule luonnostaan. Tällainen roolijako helpottaa arkea huomattavasti.
Parisuhteen osapuolten elämäntyylit saattavat erota merkittävästi. Kun aletaan sovittaa kahta erilaista elämää yhteen, tulee väistämättä vastaan ongelmakohtia. Puoliso ei tule pelkästään jakamaan sinun elämääsi ja sinulle tärketä asioita, vaan hän tuo mukanaan myös oman elämänsä, omat kiinnostuksen kohteensa ja painolastinsa elämän varrelta. Erilaiset luonteet ja ajatusmaailmat aiheuttavat konflikteja.
Erimielisyyksien ja väärinkäsitysten selvittäminen vie aikaa. Tärkeää on oppia kommunikoimaan ja ymmärtämään toista. Kaikkein tärkeintä on mielestäni oppia täysin hyväksymään toisen erilaisuus ja tapa elää – kompromisseja unohtamatta.
On tiettyjä merkittäviä asioita, joista tulisi puhua jo suhteen alkuvaiheessa. Tarkoitan suhtautumista esimerkiksi avioliittoon, rahankäyttöön, yhteisen ajan käyttöön, asuinpaikkaan ja vanhemmuuteen. Jos näistä asioista ollaan samoilla linjoilla, pysyy pariskunta hyvin todennäköisesti yhdessä.
Ajattelen niin, että todelliset samankaltaisuudet tulevat esille parisuhteen edetessä. Kumppanit myös sulautuvat pitkässä suhteessa jonkin verran yhteen ja muuttuvat tietyissä asioissa samankaltaisiksi. Alkusuhteen räikeät eroavaisuudet saattavat ajan mittaan tasoittua.
En pystyisi koskaan seurustelemaan ihmisen kanssa, joka on liian samanlainen kuin itse olen. Onneksi kahta persoonaltaan täysin samanlaista ei ole olemassakaan. Temperamenttierot ovat mielestäni oleellisessa osassa suhteessa.
Olen itse tulinen ja intohimoinen persoona, mutta osaan olla myös lempeä ja empaattinen. Tunnen hyvin vahvasti, enkä osaa peitellä tunteitani. Ahdistun suhteellisen helposti, ahdistuneisuushäiriön takia. Tarvitsen tasaisen, rauhallisen, varman aikuisen miehen, joka tasapainottaa vahvaa luonnettani. En kuitenkaan voisi kuvitella kumppanikseni liian vetäytyvää, flegmaattista tai suoraan sanottuna tylsää puolisoa. Pitää olla se sopiva balanssi.
Parisuhteen suola on juuri se, että ihmiset ovat erilaisia. Sitä pitää oppia arvostamaan. Kun hyväksyy toisen erilaisuuden, eikä yritä muuttaa toista, on käsissä ainekset toimivaan ja vahvaan parisuhteeseen.
Ajatuksia aiheesta?
Oletko luonteeltasi samankaltainen kuin puolisosi vai oletteko kuin yö ja päivä?
-Lilli
Minusta tuntuu, että nykyään mennään usein metsään seurustelukumppanin etsimisessä (esim. Tinderissä) siinä, että etsitään sellaista ihmistä joka on kiinnostunut vain samoista asioista kuin itse on ja hylätään suorilta ne, jotka ovat kiinnostuneet asioista, jotka ei kiinnosta itseä. En ymmärrä tätä logiikkaa, koska ei kahta eri ihmistä voi millään kiinnostaa täsmälleen samat asiat ellei toinen tai molemmat valehtele.
Se, että seurustelukumppanit ovat erilaisia ja kiinnostuneet eri asioista on suuri rikkaus. Toki on hyvä, että juurikin arvot ovat samat ja löytyy jotakin yhteistä tekemistä tai yhteinen mielenkiinnon kohde, joka tuo paria yhteen uudelleen ja uudelleen. Koskaan ei myöskään tiedä, jos vaikka jokin toisen mielenkiinnon kohde tulisi myös itselle tärkeäksi harrastukseksi. Minusta on tärkeää, että kummallakin osapuolella on myös niitä omia juttuja, ettei koko ajan tarvitse olla kuin paita ja peppu, 24/7 yhdessä. Itse en todellakaan kestäisi, jos kumppanini olisi luonteeltaan ihan samanlainen kuin itse olen ja/tai kiinnostunut kaikista samoista asioista. 😀
https://astuharhaan.wordpress.com
Kyllä, mulla on ihan sama fiilis esim. Tinderistä. Täytyy silti myöntää, että itsekin syyllistyin aluksi siihen, että hylkäsin ihmisiä eri kiinnostuksen kohteiden perusteella. Onneksi viisastuin 😀
Tietyissä asioissa on hyvä olla samoilla linjoilla tai valmis tekemään kompromisseja, mutta eroavaisuudet tekevät todellakin hyvää. Omia juttuja pitää olla, en mäkään kestäisi jos puoliso olisi liian samanlainen tai kiinnostunut täysin samoista asioista 😀
46v.vuoden yhteiselosta voin allekirjoittaa Sinun aatoksesi mitä parisuhteesta kirjoitit. Minä ja mieheni olemme täysin erilaiset, mutta niissä suhteen kantavissa asioissa täydellisen samanlaiset. Monet ihmettelevät kuinka meillä suhde on pysynyt kasassa näin pitkään. Minä olen niin paljon tämän nuoruudessa leikatun skolioosini kanssa potenut vaikka mitä vaiheita (olen sinulle itsestäni kirjoittanutkin siis leikkauksistani) ja niihin tiloihin tukea sekä apua saanut, että voin todeta kuinka rikasta se erilaisuus todella voi ollakaan. Ymmärrystä ja tukea silloin kuin toinen on heikko ja hauras. Molemmat annamme toisillemme ja antaessamme saamme niin hyvinä kun huonoinakin hetkinä. Eli parisuhde on vaan hienoa yhteispeliä joka saisi vaan jatkua ja jatkua kunnes…..
Sinulle toivon onnellista tulevaisuutta joka saattaa koetella aina välillä, mutta se yhteinen sävel löytyy juuri siitä erilaisuudesta. Aina näkee toinen toisessaan uutta ja se tekee yhdessä olosta kiinnostavaa.
Siis edelleen meilläkin.
Mukava kuulla ajatuksia noin pitkän yhteiselon jälkeen! Kunnioitettavaa <3 Parhaimmillaan parisuhde on juuri sitä ymmärtämistä, tukemista, rakastamista ja antamista.
Juu, olen lukenut sähköpostisi skolioosiin liittyen (välillä hieman viiveellä.) Ihanaa, että jaksat kertoa niin kattavasti kokemuksistasi ja mukavaa, jos pystyn tarjoamaan jonkinlaista vertaistukea!
Uskon myös, että yhteinen sävel löytyy erilaisuudesta ja siitä, että toisessa näkee aina jotain uutta ja kiinnostavaa.
Kiitos paljon <3 Toivon myös sinulle kaikkea hyvää!