Vihdoinkin uskon, että ansaitsen hyvää

Viime vuoden viimeisessä postauksessa kirjoitin: ”Olen niin valmis uuteen vuoteen, uuteen vuosikymmeneen ja uuteen alkuun elämässäni.”

 

Olen sanonut kaikille, että 2020 on mun vuosi. Nyt näyttäisi siltä, että tämä todella saattaa olla hemmetin hyvä vuosi. Jaoin IG storiesiin vuoden 2020 unelmakartan. Siitä on jo toteutunut monta asiaa ja on vasta tammikuun puoliväli!

Sain viime viikon perjantaina tietää, että sain työpaikan! Ja tähän mennessä vastuullisimman, mielenkiintoisimman ja ehdottomasti haastavimman työn. Yllätyin totaalisesti nykyisen esimieheni ilouutisista viime viikolla, että kippasin puhelun aikana ajatuksissani pestopastat käsienpesualtaaseen lautasen sijaan 😂

Tänään on kolmas työpäiväni. Vaikka olen väsynyt ja aivot särkevät kaikesta tiedon määrästä, olen niin fiiliksissä. Ja ylpeä itsestäni.

Kävin viime viikonloppuna katsomassa Idaa ja Kallea Porin Kehräämössä ja samalla juhlistamassa uutta työpaikkaani. Keikka oli mahtava. Ida ja Kalle ovat suosikkiartistini tällä hetkellä ja nautin jokaisesta biisistä niin täysillä. Tämä sama keikalla kanssani ollut ihana nainen yllätti eilen tuomalla mulle töihin neilikoita ja Pepsi Maxia kesken päivän (lämmittää Pepsi Max-addiktin mieltä)!

Pitkäaikaisin ystäväni yllätti myös pari päivää sitten lempikukillani, berliininmunkilla ja tiramisukahvilla. Tämän jälkeen hän vielä pyysi minua kaasoksi.

Läheisilleni on myös tapahtunut hyviä asioita alkuvuodesta. En edes muista, milloin olisin saanut näin monia hyviä uutisia ystäviltäni kuukauden sisällä. Osaan jotenkin olla paljon iloisempi heidän puolestaan, kun itsellekin tapahtuu hyvää. Tämä kuulostaa nyt todella itsekkäältä, mutta veikkaan, että se on myös inhimillistä. Se on vaan fakta, että positiivisuus leviää lähipiiriin ihan siinä missä negatiivisuuskin.

Isoäitini oli joulukuun alusta saakka jaksoja sairaalassa, välillä todella huonossa kunnossa. Tällä viikolla mamma pääsi kotiin ja vietin eilen aikaa hänen kanssaan. Olen helpottunut, sillä ei tarvitse nyt 24/7 miettiä töissäkään mamman vointia.

Olen aina ollut huono nauttimaan hyvistä asioista, varsinkin jos niitä tulee paljon kerralla. Olen aina pelännyt milloin kupla puhkeaa ja tulee vastapainoksi jotain todella huonoa. Jostain syystä uskallan nyt vihdoinkin nauttia kaikesta, iloita avoimesti ja tuntea onnellisuuden tunnetta.

Ihan lähiaikoina on tiedossa vielä mm. perheenjäsenen synttärijuhlat, pari spesiaalimpaa syytä juhlia ja pari blogiyhteistyötä, joista olen innoissani.

Miten sun vuosi on alkanut?

-Lilli