Perintönä usko – vai perintönä arvot?

Perintönä usko – vai perintönä arvot?

Jokainen meistä saa lapsuudenkodistaan jotakin mukaansa. Toiset saavat mummon kahvikupit, vanhan keinutuolin tai valokuva-albumin. Toiset saavat jotakin, mitä ei voi koskettaa. Arvot. Ajattelutavan. Uskoon liittyviä muistoja. Minä kasvoin kodissa, jossa uskonto oli osa arkea. Se näkyi sunnuntaissa, rukouksissa, seuroissa ja siinä, miten elämästä puhuttiin. Lapsena en osannut erottaa toisistaan uskoa, uskontoa ja Jumalaa. Ne olivat […]

Mitä isoäidit osasivat, minkä me olemme unohtaneet?

Mitä isoäidit osasivat, minkä me olemme unohtaneet?

Lapsena ajattelin, että isoäidit tiesivät kaiken. He tiesivät, milloin pullataikina oli valmis ilman keittiövaakaa. He tiesivät, miten villasukka parsitaan niin, ettei reikää enää huomaa. He tiesivät, milloin perunat olivat kypsiä, vaikka kelloa ei katsottu. Vasta aikuisena olen ymmärtänyt, etteivät tärkeimmät asiat olleetkaan niitä. Isoäidit osasivat jotakin paljon arvokkaampaa. He osasivat elää. He osasivat istua hetken […]

Miksi ennen osattiin olla onnellisia vähemmällä?

Miksi ennen osattiin olla onnellisia vähemmällä?

“Lapsena en tiennyt olevani onnellinen. Luulin, että kaikki elivät niin kuin me. Vasta aikuisena ymmärsin, kuinka vähän tarvittiin siihen, että sydän oli täynnä.” Ei meidän lapsuudessamme ollut kaikkea. Ei ollut älypuhelimia, suoratoistopalveluja eikä jatkuvaa kiirettä harrastuksesta toiseen. Silti en muista tunteneeni, että jotakin olisi puuttunut. Kesäpäivä saattoi kulua metsässä, polkupyörän selässä tai laiturin nokassa. Eväänä […]

Suvivirsi – enemmän kuin laulu, pala suomalaista sielunmaisemaa

Suvivirsi – enemmän kuin laulu, pala suomalaista sielunmaisemaa

“Jo joutui armas aika ja suvi suloinen…” Moni meistä osaa nuo sanat ulkoa, vaikka edellisestä koulun kevätjuhlasta olisi kulunut vuosikymmeniä. Heti ensimmäisten sävelten myötä mieleen nousevat vaaleat koivut, juhlasalin lämpö, vähän liian kuuma mekko tai silitetty paita, ruusuntuoksu ja se tunne, että koko kesä oli vielä edessä. Minulle suvivirsi ei koskaan ollut ensisijaisesti uskonnon harjoittamista. […]