EVVK

Tällä hetkellä ei voisi vähempää kiinnostaa:

– Suomen kirvelevän karmaiseva tappio YK:n turvallisuusneuvostokisassa. Paikka jäi saamatta. Ei soi Maamme-laulu. Buhuu.

– Illalla TV:ssä starttaava Dallas. Tosin ei ole kiinnostanut koskaan aikaisemminkaan. Omassa elämässä on ihan tarpeeksi kaikenlaista sekavaa.

– BB-talon/asukkaiden tilanne. Ks. yllä oleva kommentti.

– Taloyhtiömme pihatalkoot. Tervemenoa vaan haravanvarteen vesisateeseen kaikki ne, joilla kiiluu grillimakkaran ja olutpullon kuvat silmissä. Minä syön mieluummin sisällä pizzaa.

Toisaalta… Ehkä voisin välillä kiinnostua näistä:

– Lähestyvät kunnallisvaalit ja sopivan ehdokkaan valinta. (Milloinkas ne olivatkaan? Ja mitäs mieltä minä olinkaan päivänpolitiikasta?…)

– Juoksulenkki. Jospa siis sittenkin sinne sateeseen, niin voin syödä sitten vähän enemmän sitä pizzaa.

– Ihonhoito. Ei tarvitsisi katsoa ”pizzalautasta” myös peilistä.

– Takapihamme haravointi. Mutta sen jätän kyllä suosiolla ensi viikkoon.

Parempia säitä siis odotellessa… Viikonloppuja!

Suhteet Oma elämä Ajattelin tänään Höpsöä

Järjetön himo !!!

1288331886860.jpg

 

Kyllä taas huomaa, että on syksy ja talvikin tulossa!

 Keltaisten lehtien leijuessa, päivien hämärtyessä ja kesän kadotessa lopullisesti katoaa myös minun itsehillintäni. Sen tilalle hiipii salakavalasti JÄRJETÖN MAKEANHIMO!

Sanotaanhan sitä, että mitä värikkäämpää ruokaa syöt, sen terveellisempää se on. Ok, ymmärrän, että paino on lauseessa sanalla ruokaa… Mutta nuo kaikki pienet, herkulliset, vihreät, punaiset, keltaiset ja oranssit pötkylät, rinkulat ja pallerot ovatkin terveellisiä mielelle!

Toki popsin porkkanaa ja muitakin kasvikunnan tuotteita, mutta niistä en silti saa samanlaisia euforisia, lähes lapsellisia riemun tunteita, kuin irtokarkkipussin rapistessa iltaisin käsissäni samalla kun katson lempiohjelmaani tai luen hyvää kirjaa.

Jotta en talven aikana paisuisi kuin pullataikina, niin yritän kuntoilla mahdollisimman paljon vastapainoksi iltaisille herkkuhetkilleni. Kaikkein kireimmän pipon heitän kuitenkin nurkkaan, sillä pitäähän elämässä olla pieniä iloja (ja paheita).

(Ja nyt lähdenkin tästä karkkikätkölleni keittiöön. Ei tässä malta iltaa odotella!)

 

Suhteet Ruoka ja juoma Oma elämä Mieli