Slurpilla herkkua kahvihetkiin.

Yhteistyössä SLURP:n kanssa

slurp_4.jpg

 

Perinteiseen suomalaiseen keittiöön kuuluu olennaisena osana kahvinkeitin, mutta omastani sellainen puuttuu. Syy tähän on helppo: en pidä tavallisesta suomalaisesta suodatinkahvista, ja koska itse en sitä juo, en ole laitetta myöskään itselleni ostanut. Tämä ei kuitenkaan tarkoita sitä, ettenkö joisi kahvia lainkaan, minulle kahvi vain on osa nautintoa, ei niinkään tapa.

Koska en kanna kaupasta viikottain Juhlamokkaa tai Presidenttiä, olen erittäin tyytyväinen siihen, että myös muitakin mahdollisuuksia on…

”SLURP, juuri se oikea minunlaiselle nautiskelijalle.”

 

slurp_1.jpg

 

slurp_2.jpg

Tutustuin SLURP:in konseptiin jo sen alkuaikoina ja olin myyty. Kuinka helppoa ja niin hyvää. Kaksi vuotta sitten kerroin tästä palvelusta tarkemmin. Tässä ajassa on valikoima nettikaupassa laajentunut, ja mm. pakkaukset muuntuneet, mutta…

Lyhyesti sanottuna SLURP toimittaa kotieteiseesi herkullista kahvia, sinä päätät minkä tyylistä ja miten, sitten vain kahvinkeittoon. 

Koska en itse tosiaan ole tapakahvittelija, pidän erityisesti siitä, että voin saada kaappiini monia erilaisia papuja, sitä tiettyä herkutteluhetkeä odottamaan. Kahvihyllyni tosin tuoksuu niin hyvältä, että huomaan haistelevani papuja usein, ja välillä jo se tuo nautintoa. Mutta parhainta onkin se valinta, mitkä pavut juuri sillä hetkellä pääsevät jauhatukseen ja juomana kuppiin? 

 

slurp_3.jpg

 

slurp_5.jpg

 

Tummaa paahtoa, välillä vaaleaa paahtoa, papuina, pieni paketti, valmistus useimmiten Chemexillä, ne ovat minun valintani tilaukseeni.

Chemexillä voin valmistaa hitaasti suodatettua kahvia, joka suodattumisen aikana kerää kaikki ne maut ja nyanssit itseensä. Ei ole varmaankaan mikään yllätys, että siinä ohessa tulee usein nautittua myös leivos jos toinenkin… mutta sitähän hyvä seurakin välillä vaatii?

Mutteripannuni pääsevät tositoimiin varsinkin silloin, kun haluan keholleni vireyttä. Tosin myönnettäkööt, että vaikka se perisuomalainen kahvikuppi ei itseäni virkistä, voin välillä saada mutteripannulla hyvät tärinät sormiini. Joten kyllä, kahvilla ja sen paahtoasteella, sekä valmistustavalla on väliä. Juuri tämän takia pidän kovin siitä, että kaapissani on valinnanvaraa, koska kahvillakin todella on väliä.

 

Tiesitkö muuten, että voit nykyisin tilata myös kahvinvalmistusvälineitä SLURP:n nettikaupasta? Saat sieltä siis sekä kahvit, että myös välineet sen valmistukseen. On vain pakko tunnustaa tässä kohdin, että siihen hifistelyyn, jonka SLURP mahdollistaa… siihen voi jäädä koukkuun, todellakin. Lahjakortteja on myös mahdollista hankkia, joten jos haluat saada ystäväsi luona nautinnollisen kahvikupin, tiedät millaisen kortin ojentaa syntymäpäiväjuhlilla. 

slurp_6.jpg

 

slurp_7.jpg

Kiitos käsimallina  toimimisesta Elina K.:lle rouvalle, jonka käsiä eräs opettaja kerran pelottaviksi moitti.

Suhteet Ruoka ja juoma Ystävät ja perhe Mieli

Tarvitseeko selvitä yksin? – Miten neuvon, mutta kuinka toimin

Harvoin harvoin valehtelen, tai epärehellisesti toimin, mutta silloinkin usein teen sen jonkun toisen hyvää ajatellen. Useimmiten huuliltani tippuva valhe muodostuu sanoista ”kyllä mä pärjään”. Koska eihän minulla ole muuta mahdollisuutta, eteenpäin on kuljettava, vaikka harteilla suurikin taakka olisi. Vaikeuksia ja hankaluuksia voi olla vauhtia hidastamassa, mutta silti, kyllä mä pärjään. Yksin

On sanontoja siitä, kuinka ihmiset usein neuvovat toisia tekemään juuri niin, kuin heidän itsensäkin tulisi tehdä, mutta he eivät niin tee. Kuinka ristiriitaista se voikaan olla, mutta niin vaikeaa. Vaikka sitä suurelle yleisölle paasaisi jotain, saattaa sitä itse toimia juuri toisin. Minä haluan muiden parasta, mutta ei tämän tarvitse minua koskea.

 

”Kyllä mä pärjään. Auta vain muita, ei mua tarvitse.”

Kuinka usein olenkaan itse syyllistynyt noiden kahden valheellisen lauseen lausumiseen. Haluaisin auttaa vain muita, ja muiden auttavan vain toisia, mutta minua… minua ei tämä koske. Saatan sanoa niin, saatan uskoa siihen, mutta pitääkö se paikkaansa? Harvoin.

A3F94256-55BB-4463-828B-8AF4D08B3C15.jpeg

 

Usein sitä tukeutuu toisiin aivan viime metreillä, silloin kun harteille on kasautunut jo aivan liian monta, ja aivan liian painavaa haastetta. Sitä pelkää kuluttavansa toisia, mutta vastaanotto voikin olla aivan toinen. Aivan lähiaikoina kerroin muutamalle läheiselle ongelmista, jotka ovat kuluttaneet minua kovin, ja pyysin heiltä apua ongelmien ratkomiseen. Pelkäsin kuluttavani heitä, pelkäsin heidän muuttavan mielipidettään minusta, pelkäsin olevani heille taakaksi. Mutta mikä olikaan heidän vastauksensa tilanteista kertoessani?

”Kiitos.”

He olivat kiitollisia siitä, että annoin heidän osallistua, ja että jaoin ongelmiani heidän kanssaan. Enkä itse voinut muuta, kuin pyytää anteeksi ja kiittää. Minä kiitin, he kiittivät. 

 

Henkilökohtaisesti olen vieläkin sitä mieltä, että mieluiten kannan huoleni ja haasteeni yksin, vaikka kuinka niitä kertyisi. Tiedän ettei minun tarvitsisi selvitä yksin, ja kuitenkin toimin niin, toisin kuin muita neuvon. Kerta toisensa jälkeen saavat tietyt ihmiset päähäni hakata, kuinka minäkin saan pyytää ja vastaanottaa apua, mutta helposti eivät syvälle iskostetut toimintamallit suuntaansa muuta. 

Aina on joku, joku joka auttaa, jotta yksin ei tarvitsisi kulkea.

Suhteet Ystävät ja perhe Terveys Syvällistä