Yhteistyössä Apuvälinemessujen kanssa

Ne ovat mahdollistajia sille, että minun sairas kehoni suoriutuisi jokapäiväisistä toiminnoista mahdollisimman hyvin. Vaikka monelle apuvälineeni voivat olla jotain ihmeellistä ja outoa, ovat ne minulle arkipäivää. On mennyt toki aina aikaa siinä, että olen omaksunut jonkun uuden apuvälineen osaksi elämääni. Jotkut ovat sujahtaneet käyttööni aivan kuin huomaamatta, joidenkin käyttöä taas on täytynyt opetella, tai muistuttaa itseään miten asian voi tehdä helpommin välinettä käyttäen. Välillä on saattanut kestää kauemmin, ennen kuin juuri itselle sopiva ratkaisu on löytynyt, ja joskus taas palaset loksahtelevat paikalleen kuin itsestään.

Päivittäisessä käytössä olevasta pyörätuolistani olen kirjoittanut jo aiemmin. Koska tilanteet kuitenkin elävät, on huomionarvoista se, että tuonkin postauksen jälkeen ovat pyörätuolini varustelut muuttuneet ja vaihtuneet merkittävästi. Nykyisin käytössäni on ainakin tulevan talven ajan ensi kevääseen myös sähköpyörätuoli helpottamaan kulkuani. Sähköinen kelausavustin minulta on löytynyt manuaalituolini alta jo alusta lähtien, sillä käsieni toimintakyky on sen verran heikko kelaamiseen. Rakastan, oi rakastan SmartDriveani ja olemmekin yhdessä sen kanssa käyneet paikassa jos toisessakin. 

Käytössäni olevat apuvälineet on katsottu yhdessä usean ammattilaisen kanssa, moniammatillinen tiimi useassa eri paikkaa on pohtinut kanssani, miten tavanomaista elämääni voidaan helpottaa toimintarajotteiden tultua tielle. Kun minulta kysytään mitä kaikkia apuvälineitä asunnostani löytyy, en edes tiedä vastausta. Sen verran paljon niitä on, enkä toisinaan edes huomaa, että jokin arjessani olennainen esine edes olisi apuväline. Ei tarvitse kuitenkaan olla toimintarajoitteita hyötyäkseen esimerkiksi keittiön pienapuvälineitä. Mikäli niiden käytölle ei ole lääkinnällistä tarvetta, voi apuvälineitä ostaa useammasta eri alan liikkeestä ja löytöjä voi tehdä myös päivittäistavarakaupoista. 

Minkä minä olen kokenut apuvälineitä valitessa hyväksi, on ollut niiden kokeilu. Kaikki kun eivät sovi kaikille ja jotkin pienet asiat voivat olla niitä ratkaisevia tekijöitä. Oma aktiivinen ote on ollut myös hyödyksi, sillä joitain tärkeistä ratkaisuista olen itse löytänyt jotain kautta ja tuonut asian toimintaterapeuttieni tai fysioterapeuttieni tietoon. Puskaradion kautta saa myös hyviä vinkkejä ja ihmisiltä reippaasti kysyessä. Voin kertoa että jokaikinen kerta laitoskuntoutuksessa ollessani vastaan muille kuntoutujille mistä mukitelineeni on ostettu, ja mitä kautta voi tilata liikkeestä aktivoituvat vilkkuvalorenkaat?

Muistatko vielä tätä postausta, jossa esittelin arkipäivän niksejä pyörätuolinkäyttäjälle?

Marraskuussa 9.-11.11.2017 vietetään täällä kotikaupungissani Tampereella Apuvälinemessuja.

Kolmipäiväiset messut starttaavat torstaina ammattilaisille suunnattuna päivänä, mutta näkemistä ja kokemista on yhdelle jos toisellekin. Lauantaina 11.11 löydät minut yhdessä Palmuaseman sekä Esteetön ja kaunis koti blogien kanssa blogicornerista! Omassa puheenvuorossani aiheena on bloggaus; kuinka kokemustoimijasta tuli myös bloggaaja. Olen tavattavissa messuilla, joten tule rohkeasti vetämään hihasta.

Lauantaina kelaan ympäri messuja hyvän ystäväni Selinan kanssa ja kuvaamme yhdessä somesisältöä. Menomme on yleensä suht nopeatempoista, nauravaa ja yhtä pälätystä, joten et voi olla huomaamatta meitä kahta. Lupaamme testata jos jonkinmoista härpäkettä, katsotaan mitä kaikkea mielenkiintoista löydämmekään. Selina on kirjoittanut oman elämänsä apuvälineistä jo aiemmin blogiinsa Kun äiti kelaa.

 Vielä ennen messuja pitäisi minun istuutua ompelukoneen ääreen ja surauttaa eräät visioni minulle ja Selinalle. Mikäli nuo prototyypit pelittävät meidän arjessa, jaan ohjeet täällä myös muille, joiden polkua pyörätuolilla kelataan.

Nähdään Apuvälinemessuilla mukulakivien luvatussa kaupungissa!