Maailma on kyllä kumma paikka

12.8.2014 hanskimus

Lomailua

Rakenneultran jälkeen ei raskaudessa ole paljoa tapahtunut ja siksipä blogikin on ollut hiljainen. Ollaan myös lomailtu eikä matkalta oikein voinut postailla. Aloitettiin kesälomailu lähtemällä avomiehen sukulasiten luo. Ensin vietettiin muutama päivä appiukon mökillä ja sieltä suunnistettiin vielä anopin luokse. Löysäilyä helteessä, saunomista, uimista, vanhojen lehtien lukemista.. Viime viikko oli aika mahtava. Monesti lomailut menee vähän plörinäksi, kun on liiaksi kotosalla mutta nyt päästiin samantien lähtemään reissuun ja päästiin lomafiilinkeihin. 🙂

Viikon päätteeksi, kun tultiin kotiin, pesukone sanoi ekan satsin kohdalla sopimuksensa irti. :/ Tehtiin pikainen vertailu ja laitettiin samantien tilaukseen Siemensin IQ700 edestä täytettävä pesukone. Ratkesipa samalla sekin ongelma, mihin lykätään lapsen hoitotaso. Koneen piti tulla tänään vaan eipä tullut. 🙁 Seurantakoodin perusteella tilaus/ toimitus on peruttu tänään kello 14:33 mutta ainakaan mulle siitä ei kukaan mitään ilmoittanut. Onnistuin tietty tilaamaan koneen paikasta, jonka aspaan ei ole puhelinnumeroa (tai sitä ei kerrota) vaan ainoastaan sähköpostiosoite. Laitoin sähköpostia ja nyt odottelen, jotta koskakohan suvaitsevat ensinnäkin vastata meiliini ja toiseksi toimittaa sen *keleen pesukoneen.

Tilanne ottaa aika lailla päähän, koska pyykkivuori alkaa olla aika valtava. Olisin myös aivan hyvin keksinyt tälle päivälle paljon muutakin tekemistä kuin odottelun ja vain kodin lähettyvillä hengailun. Lisäksi eilinen Tallinnan reissu oltaisiin voitu pitää kaksipäiväisenä, jos tämä olisi ollut tiedossa.

Eilen oli kyllä oikein kiva päivä. Miehen kaveri asuu Tallinnassa ja hän näytti meille paikkoja. Käytiin kivassa pikkukahvilassa lounaalla ja sen jälkeen tallusteltiin vanhankaupungin läpi ja jatkettiin vielä noin kilometrin päähän Patarein merilinnoitukselle. Erittäin mielenkiintoinen paikka, jossa sai vaeltaa melko lailla vapaasti. Mielenkiintoinen ja ahdistava. Ja vähän pelottavakin. Sen jälkeen pyörittiin ilmeisen trendikkäällä Kalamajan alueella pällistelemässä ihania puutaloja, pidettiin hetki sadetta puun alla ja käytiin mukavassa hipsterityylisessä kahvilaravintolassa syömässä todella hyvää intialaista ruokaa. Sitten otettiin taksi (puhelinsovelluksella pystyi valitsemaan haluamansa auton lähialueelta!) satamaan ja astuttiin laivaan. Järkytyin taksin hinnasta, joka oli noin kolmen kilometrin matkalta 5,30 €! Ei mitään käytännössä. Ulkomailla aina tajuaa, kuinka pirun kallista Helsingissä on. Ruokakin on täällä hävyttömän hintaista ja laatu on ainakin viime aikoina ollut melko ala-arvoista, mitä olen ulkona syönyt.

Masu on pyöristynyt nyt ihan tosissaan vauvamasuksi. Tykkään siitä tosi paljon tällä hetkellä. 🙂 Lapsonenkin on ollut todella vilkas ja riehunut välillä aivan hurjana. Huomenna on taas neuvola ja tavataan se meidän uusi terkkari. Toivottavasti hän on kiva. Huomenna alkaa myös mammapilates. Näistä sitten myöhemmin lisää.

Suhteet Ystävät ja perhe Mieli

30.7.2014 hanskimus

Rakenneultra

Tänään aamulla aikaisin rahtasimme itsemme Kätilöopiston sairaalalle rakenneultraan. Ilmoittautumisessa olimme vuoronumerolla 002 ja aika pian päästiinkin sinne toimenpidehuoneeseen. Aivan ihan kätilö oli vastassa ja hän lupasi selittää koko toimenpiteen ajan, mitä tekee ja mitä tapahtuu. Ei ole kuulemma kivaa, jos hän on vain hiljaa ja mittailee samalla kun me mietitään, onko kaikki hyvin. Tässä kohtaa on helppo olla samaa mieltä.

Vauvalta löytyi edelleen pää, vartalo, kaksi kättä ja kaksi jalkaa. Lisäksi saatiin laskettua kymmenen sormea ja varpaitakin erottui, mutta niitä ei pystynyt yhtä tarkasti laskemaan. Aivot normaalit, samoin sydän, vatsalaukku ja virtsarakko. Sydäntä läpikäydessään kätilö halusi jostain syystä kertoa, kuinka joskus synnytyksen jälkeen sydämen läpät eivät sulkeudukaan normaalisti mutta se on kuulemma hyvin hyvin harvinaista. Okei.. No, toivotaan siis, että meidän vauvalla tarvittavat läpät sulkeutuvat. Munuaisetkin löytyy, jee.

Pituutta sikiöllä on tällä hetkellä muistaakseni 20 cm ja painoa 350g. (Mittoja ei ole kirjattu äitiyskorttiin, joten en voi tarkistaakaan.) Loppupuolikkaan aikana vauvan paino siis suunnilleen kymmenkertaistuu! Ei ihme, jos joillekin tulee raskausarpia. Kuulostaa hurjalta ja sitä se varmaan tulee olemaankin. Koko vastasi siis viikkoja 20+1 ja itsellä nyt menossa 20+3, joten noin pienen heiton vuoksi ei laskettua aikaakaan lähdetty muuttamaan.

Kaikki näyttää siis hyvältä, normaalilta ja terveeltä. 🙂 Ihanaa oli kuulla se. Lopuksi, kun kätilö tiedusteli, onko meillä vielä kysyttävää, uskaltauduin hieman ujosti pyytämään, että kertoisi sukupuolenkin jos se on mahdollista. 99,99 % varma oli, että poika on tulossa! ”Nuo on kivekset ja ne ei sieltä enää pois lähde!” sanoi kätilö. 😀 Itse en saanut kuvasta juurikaan selvää mutta mies väitti nähneensä vehkeet selvästi.

Kumpi tahansa olisi meille toki kelvannut. En tiedä, mitä sanoa. Poika. <3 Vau, hienoa ja hieman vielä epätodellistakin. Siitä sai meidän mutsi, joka kehtasi sanoa mulle, että tyttö sieltä tulee, kun oot tollai sivulle levinnyt.

Töissä tarjottiin tiimeillemme iltapäivän pullakahvit terveen pojan kunniaksi. Pomolle kertomisen jälkeen vielä jostain syystä hieman ahdisti mutta enää ei ahdista. Kaapista tulo tuntuu aika hyvältä.

Hyvinvointi Hyvä olo