Hei taas! Blogi vietti juuri melkein kuukauden suunnittelemattoman hiljaiselon. En ollut miettinyt tauolle jäämistä eikä inspiraatiokaan varsinaisesti ollut kateissa – minulla vain sattui olemaan niin paljon kaikkea muuta, että tuntui luontevalta jättää blogi hetkeksi taka-alalle. Kimmokkeena toimi vauvan pitämä reilun viikon jakso, jolloin hän nukkui aamuyhdentoista jälkeen vain vartin tai korkeintaan puolen tunnin torkkuja kunnon päiväunien sijaan. Kun vapaa-aika oli vähissä, en halunnut käyttää niitä pieniä omia hetkiäni ”työskentelyyn”, vaikka bloggaamista lähtökohtaisesti rentouttavana harrastuksena pidänkin. Olin jo vähän nyreänä menetetystä omasta ajasta, mutta onneksi vauvan rytmi palautui nopeasti ennalleen. Ehkä kyse oli vain jostain päiväaikaan sijoittuneesta neljän kuukauden hulinoinnista?

Vaikka pieni on nyt nukkunut jo tovin hienosti päiväunia (joskin epäsäännöllisesti – enää ei voi luottaa torkkuihin tiettyyn aikaan päivästä), tauon aikana vapaa-ajalle tuli valittua kirjoittamisen sijaan muita juttuja. Pimeys ei houkutellut kuvaamaan ja ajatukset pyörivät ihan muissa asioissa kuin blogisisällön pohtimisessa. Pelasimme miehen kanssa yhden kuukauden ajan ilmaisena pelattavissa olleen Way Out -pelin läpi, virkkasin vauvalle ja autoin puolisoa ruotsin opiskelussa. Hän pääsi kurssista läpi ensimmäisellä yrittämällä, vaikka pohjatiedot olivat pyöreä nolla kymmenen vuoden tauon ja ammattikoulussa lusmuilun myötä. Olen ylpeä! Tekemistäni esimerkkilauseista ja selkeän simppelistä ”kieliopin pääpiirteet ilman kapulakieltä ja nippelitietoa” -dokumentista oli selvästi hyötyä. Ihmettelen muuten ylipäätäänkin, miksi kaikki netin kielioppisivustot on kyllästetty terminologialla. Joo, onhan se täsmällistä, mutta oppimista ei juuri edistä lukea supiinista ja komparatiivista, jos ei muista, mitä ne tarkoittavat suomeksi. Onneksi netin valmismateriaaleja ja sovelluksia voi kuitenkin soveltaa sanaston opettelussa. Suosittelen esimerkiksi Quizletin visoja kaikille kielten opiskelun kanssa tuskaileville. Yksittäisten sanojen lisäksi sillä voi harjoitella kätevästi pidempiäkin fraaseja vaikkapa esitelmää tai puhekoetta varten.

Mutta joo. Täällä ollaan, ja meille kuuluu oikein hyvää. Miehen koulukiireet ovat ohi, perhekerhon viimeinen kerta ennen joulutaukoa oli eilen ja kaikki lahjat on hankittu. Nyt siis vain rentoudutaan ja odotetaan joulua. Vauva on oppinut kääntymään selältä vatsalleen ja alkanut liikkuakin hieman. Hän päätyy tuon tuostakin pois leikkimatolta, eikä sohvaa voi enää käyttää beben säilöpaikkana jotakin pikaisesti hakiessa. Postausaihiot uusimmista käsitöistä ja vauvan jättämisestä hoitoon odottelevat jo luonnoksissa, ja ihan juuri on aika joulun ja uudenvuoden mietteillekin. Ensi vuoden puolelle on tiedossa vauva-aiheisia juttuja ainakin kiinteiden aloittamisesta. Kolmen postauksen viikkotahtiin minulla tuskin riittää kapasiteettia ainakaan hetkeen, mutta tavoittelen tästedes paria tekstiä per viikko. Ihanaa, että olet siellä ja luet <3

Meidän rakas pieni tylleröpyllerömme täytti tänään neljä kuukautta. Hänelle kuuluu tällaista:

• Ensinnäkin: kuolaa, paljon kuolaa. Sylkeä valuu jatkuvasti, etenkin, jos on jotain mielenkiintoista katseltavaa. Hän myös imeskelee mielellään nyrkkejään. Kuolalaput ja harsot tulevat tarpeeseen ja käsipesulla saisi ravata yhtenään.
• Pienet hetket mahallaan maaten sujuvat jo ilman huutoa. Pienempänä mahalleen laittaminen sai aikaan välittömän itkuun parahtamisen, mutta nyt kestää jo useamman minuutin, ennen kuin vauva toteaa että kiitos riittää. Hän osaa kyllä kääntyä mahalta selälleen, mutta ei tee sitä läheskään joka kerta. Kääntyminen sujuu valikoivasti vain silloin tällöin, ja yleensä vauva tahtoo, että minä käännän hänet ympäri. Hän harjoittelee jo kovasti käännöstä toiseenkin suuntaan selältä vatsalleen pungertamalla itseään kyljelleen, muttei ole vielä onnistunut siinä.
• Leluihin tartutaan taitavasti ja lelukaaren tyyppien tai pehmokirjan parissa vierähtää tovi jos toinenkin keskittyneesti rapistellen. Toisaalta itsekseen oleminen ei ole enää niin lystiä, vaan esimerkiksi ruokaa laittaessa vauvalle pitää vähintään laulaa samalla.
• Unissa on ollut havaittavissa pientä hulinoinnintynkää. Vauva alkoi jo kahden kuukauden iässä nukkua täysiä öitä, mutta saattaa nykyään havahtua ääntelemään ja kaipaamaan tuttiaan. Onneksi tutti on toistaiseksi auttanut hyvin, ja vain pari kertaa olen joutunut jäämään valvomaan sängyn vierelle pidemmäksi aikaa. Lisäksi aamuherätykset ovat aikaistuneet. Vauva nukahtaa illalla yhdeksän aikoihin ja aamuisin nousemme kuuden tienoolla. Tai tänään synttäreiden kunniaksi jo viideltä.
• Vauvan inhokkipuuhaa on kylpeminen. Olen lukenut, että kylvyllä pitäisi olla rauhoittava vaikutus, mutta katinkontit. Meillä lohduton itku starttaa usein jo siinä kohtaa, kun varpaat koskettavat vedenpintaa. Olemmekin tyytyneet kylpypäivään kerran viikossa ja pesemme vauvan aina yhdessä miehen kanssa, jotta toimitus hoituisi mahdollisimman ripeästi. Jostain syystä myös vaipanvaihto muualla kuin kotona on vauvan mielestä erittäin harmillista. Kotona hoitopöydällä höpötellään ja hymyillään onnellisena, kaikkialla muualla kauppakeskuksista mummolaan siitä loukkaannutaan suuresti.
• Vauva on hyväksynyt vanhempani epävierastettavien ihmisten joukkoon. Miehen vanhemmat vielä arveluttavat häntä kovasti, ja myös tuntemattomien lähentely-yritykset sujuvat vaihtelevalla menestyksellä. Ihme kyllä perhekerhossa hän ei vierasta ketään. Ehkä siellä on niin paljon menoa ja meininkiä ja muita vauvoja, ettei siellä ehdi miettiä moisia.
• Hän on siirtymässä bodyissa kokoon 62, ja housuissa käytössä ovat äitiyspakkauksen koon 62-68 -mallit. Neljän kuukauden neuvola on vasta joulukuun puolella, joten tarkkaa painoa ja pituutta en tiedä. Koska kolmen kuukauden neuvolassa hän oli 5800g ja 59cm, veikkaisin, että nyt ollaan päästy kuutosella alkaville luvuille kummassakin mitassa.

Hän on maailman rakkain, suloisin, sympaattisin ja hauskin pikku ilopilleri ja juuri täydellinen tyyppi meidän perheeseemme. En voisi olla onnellisempi hänestä <3