Pitkästä aikaa taas esittelyssä kirppislöytöjä lapsille. Nykyisin lastenvaatteita tulee osteltua hieman harvemmin kuin ennen, koska esikoinen kasvaa niin hitaasti ja pikkusiskoille lähestulkoon kaikki löytyy valmiina jemmoista. Näin kevään edetessä ostoskoriin on päätynyt etenkin kevyempää vaatetusta tulevaa kesää varten.

Lindex juhlamekko 3.50 €, SPR Kontti Lielahti

KappAhl samettihaalari 2 €, SPR Kontti Lielahti

Molemmilla lapsilla oli tarve juhlavammille asuille, ja sainkin sellaiset hankittua nyt alkuvuoden aikana. Esikoisen kauniin turkoosinvärinen mekko pääsi heti ostamisensa jälkeen käyttöön lasten serkun synttäreille. Hihaton malli on kätevä, koska mekko luultavasti mahtuu pitkään ja pääsee siten käyttöön useampiinkin kekkereihin. Perheemme vilkkainta juhlakautta on loppukesä, kun synttäreitään juhlii esikoisen itsensä lisäksi pari serkkua. Samettihaalari puolestaan on ainoa viime aikojen kirppariostokseni keskimmäiselle lapsellemme. Se on kätevän monipuolinen vaate: käy hieman rennommaksi juhlavaatteeksi, mutta voi pitää kesällä hyvin myös arkimenoissa. Vaatteen kokomerkintä on harhaanjohtavasti 86/92, mutta olka-haara-mitan puolesta vaate mahtuisi vielä esikoisellekin. Kasvunvaraa on siis taaperoamme varten riittämiin.

Clementoni Disney Tuhkimo-palapeli 3 €, Lielahden kierrätyskeskus

Miinan ja Manun kellokirja 1.50 €, Kirppis Helmi Center

KappAhl ruusulegginssit 3.50 €, Lastenkirppis Tiku ja Taku

DIY kukkahousut 4 €, Lastenkirppis Tiku ja Taku

Leluja ostamme melko harvoin, mutta silloin tällöin kirppiksiltä tarttuu mukaan niitäkin. Palapeleissä lapset tuntuvat kaipaavan aina vain lisää haastetta. Tämän reilun sadan palan Tuhkimon kokoaminen ei olekaan ihan minuutissa hoidettu. Palapelin kuva koostuu useasta pienemmästä Tuhkimo-elokuvan kohtauksesta, joten sitä on helppo tehdä useammankin kokoajan voimin. Olemmekin tehneet palapeliä kolmistaan niin, että taaperokin on päässyt osallistumaan.

Miinan ja Manun kellokirjan ostin esikoiselle kellonaikojen opettelua varten. Neljävuotiaamme on viime aikoina ollut tosi kiinnostunut ajasta ja kyselee jatkuvasti, kuinka monta minuuttia johonkin tapahtumaan on. Hän muistaa jo hyvin, että tunti on kuusikymmentä minuuttia ja puoli tuntia kolmekymmentä. Hän myös erottaa siskon päiväuniajan kellosta. Noin muutoin kellotaulu on vielä liian hankala, emmekä ole lukeneet kirjasta kuin vasta paria ekaa aukeamaa. Uskon kuitenkin, että vähän vanhempana kirjasta on paljon hyötyä kellonaikojen harjoittelemisessa ja ymmärtämisessä.

Legginssejä jemmaan aina sopivien tullessa vastaan. Esikoinen on käyttänyt jo niin pitkään samoja housuja, että monista polvet ovat hiutuneet lähes puhki. Lisäksi hän on nykyään tarkka siitä, ettei takana oleva lappu kutita tai housun saumat häiritse. Nämä kahdet kauniit kukkalegginssit eivät vielä ole päässeet käyttöön, koska ne ovat reilumpaa kokoa. Vasemmanpuoleiset alkavat kuitenkin olla kohta sopivat. Ne on tehty urheilulegginssimäisestä kankaasta ja sopisivat siksi erityisen hyvin vaikka päiväkodin jumppapäiviin.

Everest tummanpunainen t-paita 2.50 €, SPR Kontti Lielahti

Ciraf sininen t-paita 0.50 €, Kierrätyskeskus Lielahti

Dopo dopo kirsikkakuvioitu t-paita 2 €, SPR Kontti Lielahti

Hyväkuntoisia t-paitoja on kirppareilla myynnissä paljon ja halvalla, joten olenkin ostanut alkuvuoden aikana esikoiselle peräti kolme teepparia. Kirsikkakuvioinen osoittautui hänelle hieman liian pieneksi, joten se pääsee varmaan ahkerampaan käyttöön sitten ensi vuonna keskimmäiselle. Kyllä neljävuotiaammekin sitä pystyy käyttämään, t-paidoissa kun ei ole niin koon kanssa tarkkaa, mutta hartialinja on jo vähän ahtaan oloinen. Sininen yksivärinen ja tekstillä varustettu burgundinpunainen paita ovat simppeleitä ja helposti yhdisteltäviä.

Reima Sunproof uv-uimapuku 2.50 €, Lielahden kierrätyskeskus

Guppy vaaleanpunainen college 2.50 €, SPR Kontti Lielahti

Uimapuku on vielä tälle kesälle liian suuri, mutta ostin sen esikoiselle jemmaan seuraavia vuosia varten. Reiman uikkarit ovat laadukkaita ja uv-suoja tarpeen, koska kaikki lapsemme ovat todella vaaleita ja kaipaavat siis hyvää suojaa auringolta. Vaaleanpunainen flamingo-college on nätti ja sopii hyvin kerrokseksi kevätsäihin, kun villahaalareita ei enää tarvita. Esikoisella oli pitkään kausi, kun hän ei halunnut käyttää muita kuin ohuita pitkähihaisia paitoja ilman muita kerroksia. Nyt viime aikoina hän on kuitenkin innostunut taas collegeista. Ja onhan se kätevää, kun voi lämpötilan ja touhujen mukaan vaihdella vilpoisan t-paidan ja lämpimämmän pitkähihaisen välillä.

Viime aikoina olen pohtinut taas aiempaa enemmän omaa pukeutumistani. Ehkä kyse on siitä, että lähiaikoina vaatefilosofiani on ollut suurimmaksi osaksi vain  ”äkkiä jotain päälle ja menoksi”, ja se on alkanut kyllästyttää. Tai ehkä kevät ja tuleva ulkovaatteiden keventyminen on innostanut miettimään asuvaihtoehtoja ja oman vaatekaapin sisältöä tarkemmin. Raskaus, imetys ja vauva-arki muuttavat ainakin minulla sitä, millaisia vaatteita pystyn ja haluan käyttää. Aiemmat luottoasut eivät välttämättä toimikaan ja pukeutumista määrittelevät monet sellaiset käytännöllisyysseikat, joihin ”normiarjessa” ei tarvitse kiinnittää huomiota. Lisäksi oma vaatemakuni ja pukeutumisfilosofiani on ollut viimeisen vuoden jonkinlaisessa murroksessa. Olen esimerkiksi innostunut ihan uudella tavalla mekoista ja hameista.

Hameiden ja mekkojen käyttöni lähti alun perin liikkeelle raskaudesta. En ole koskaan aiemmin käyttänyt niitä muutoin kuin juhlissa tai satunnaisesti kesähelteillä, vaan perus uniformuni on vuosikausia ollut farkut ja neule. Kesälle osuneen raskauden myötä tulin kuitenkin hankkineeksi kirpputorilta useamman mekon. Niitä oli helppo käyttää kasvavan vatsan kanssa ja ne olivat sopivan siistejä töihin, kun vanhat raskausfarkut joko istuivat huonosti tai alkoivat olla hajoamispisteessä (ja olivat joka tapauksessa liian kuumia kesäkauteen). Hameita oli helppo yhdistää tavallisiinkin paitoihin. Niiden ansiosta raskausaikana tuntui ekaa kertaa siltä, ettei maha häirinnyt pukeutumista.

Raskauden jälkeen olin tottunut mekkoihin siinä määrin, että halusin jatkaa niiden käyttöä. Talvi ja pikkuvauva-aika on tehnyt siitä kuitenkin vähän aiempaa haastavampaa. Toisin kuin töissä, joissa käydessä joka päivä oli mahdollisuus ja tarve pukea jokin kunnollinen asukokonaisuus, vastasyntyneen kanssa sitä lorvailee lähinnä kotosalla maitoisessa imetystopissa ja lökäpöksyissä. Talvikaudella takki peittää vaatteet joka tapauksessa melkein kokonaan, niin jollekin päiväkotikuskaukselle ei ole viitsinyt juuri panostaa pukeutumiseen. Ja vaikka merinovillaisilla legginsseillä tarkenee aika hyvin, jos ulkona ei tarvitse olla kauaa, kovemmilla pakkasilla housut ovat käytännöllisemmät.

Olen niitä ihmisiä, jotka vaihtavat välittömästi ovesta sisään tultuaan kotivaatteisiin. Siispä sellaisia mietittyjä, ”oikeita” asuja on tullut loppujen lopuksi koostettua yllättävän harvoin viime aikoina. Koska kotona jalassani on aina urheilulegginssit, ulos lähtiessä nopeinta on vain vaihtaa legginssien tilalle farkut. Yläosa on sitten joku satunnainen t-paita eikä kokonaisuus mitenkään harkittu. Jumalanpalveluksiin ja tietysti juhliin olen kyllä pukenut mekkoja, ja muutamaa simppeliä perushametta olen käyttänyt tavanomaisilla menoilla, kuten kyläillessä perheen luona. Kauppareissut sun muut on tullut kuitenkin hiihdeltyä todella vähäisellä vaatepanostuksella.

Vaatekaapin laajentaminen pelkistä farkuista myös hameisiin on lisäksi tarkoittanut uudistustarpeita paitasektorille. Vaihdos housuista hameeseen kun ei läheskään aina hoidu pelkästään alaosaa vaihtamalla. Farkkuni ovat pääosin pillimallia, joten suurin osa omistamistani yläosista on melko löysiä ja pitkiä. Sellaiset eivät kuitenkaan sovi yhteen korkeavyötäröisten hameiden kanssa, joita käyttäessä olisi tärkeää saada vyötärö näkyviin. Olenkin hankkinut kirpparilta joitain tyköistuvia tai lyhyitä paitoja juuri hameiden kanssa käytettäviksi. Lisäksi olen hankkinut useampia imetykseen sopivia mekkoja. Esimerkiksi raskausaikana käyttämäni istuvammat neulemekot kun ovat liian löysiä ilman mahaa, eikä niillä pysty imettämään. Nyt säiden lämmetessä on kiva, kun hellemekkojakin voi taas ottaa käyttöön ja valikoima laajentuu. Motivaatio laittaa päälle kunnollinen asu kasvaa, kun sen joku takin alta näkee.

Vauvan olemassaolo vaikuttaa pukeutumiseeni imetyksen lisäksi niin, että koko ajan on kuuma. Kun pieni on lähes jatkuvasti sylissä tai kantorepussa, en ole koko talvena kaivannut t-paitaa lämpimämpiä vaatteita sisätiloissa. Kaikki ihanat neuleet, joita yleensä pidän jatkuvasti, ovat odottaneet kaapissa koskemattomina. Vaatevaraston pitäminen järkevänä onkin ollut viime vuosina melko haasteellista, kun elämä on kulkenut pitkälti parin vuoden mittaisissa sykleissä. Ensin raskaus, sitten pikkuvauvavaihe imetyksineen, välissä vuosi ”normaalia” pukeutumista ja taas alusta. Ja näitä kaikkia vaiheita varten tarvitsisi omistaa hieman erityyppisiä vaatteita!

Mitään trendikästä kapselivaatekaappia minulle ei siis ole ihan lähiaikoina muodostumassa. Tiedän, että ensi talvena verhoudun taas mielelläni lämpimiin villapaitoihin, joten niitä on turha alkaa tässä kohtaa karsia, vaikka tuntuukin pöhköltä, että ne ovat olleet nyt vuoden hyllyssä tyhjänpantteina. Eikä raskausvaatteistakaan tietenkään voi luopua, kun toiveissa on vielä joskus lisää lapsia… Olen yrittänyt pitää vaatemäärää kohtuullisena karsimalla sitten niitä nukkavieruja tai liian pieniä kuteita pois tilaa viemästä. Kovin radikaalia tyhjennystä en kuitenkaan ole uskaltanut tehdä. Kun oma tyyli on juuri nyt vähän sellaisessa murros- ja kokeiluvaiheessa, tuntuu vaikealta tietää, mille vaatteille on jatkossa käyttöä ja mille ei.